TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
mistä saitte kipinän tanssiharrastukselle? (Sandy 2004-10-16 13:29)

mistä saitte kipinän tanssiharrastukselle?

Ansku
2004-10-22 23:12

Meikäläinen on kuullut tanssimusiikkia koko pienen ikäni. Vanhempani eivät tanssi (isällä vaati pari promillea ennen kuin tanssi alkaa kiinnostaa). Satumaan osasin jo ala-asteella ulkoa (silloin ei vaan ollut hajuakaan kuka sen esittää). Ala-asteella opetettiin valssia, foksia, jenkkaa. Kaikilla hirvisopilla ja Maamiesseuran pikkujouluissa tuli aina tanssittua yhden kaverin ja pikkusiskon kanssa (pikkusisko tosin ei sairastunut lavantautiin, on kysyttäessä todennut, että hän ei sinne humppahelvettiin lähde...). Samoin häissä mummon veli sekä muut sukulaismiehet tekivät parhaansa. Aikaa kului. Kipinä säilyi. 1990 mummo ja vaari ostivat Reijo Taipaleen kasetin (olin tuolloin 13v.). Laitoin levyn soimaan ja olin myyty. Ko. levy on nimeltään Elämän tanssit, edelleen yksi parhaimpia joita Reiska on tehnyt! Kuuntelin kasetin melkein puhki aina yökylässä olessa. Meni kolme vuotta, tanssiminen jatkui oman kylän pippaloissa. 7.8.1993 olin tädin ja hänen miehensä kanssa ensimmäistä kertaa ihka oikealla tanssilavalla, Korian Kallioniemessä. Lavalla kukas muu kuin Reijo Taipale. Pääsin tanssimaan, nautin tunnelmasta ja musiikista. Silloin viimeistään tajusin, että tää on se mun juttu.

Pari vuotta vanhemmat kuskasivat tansseihin tai saman kylän ajokortillinen tyttö otti kyytiin. Tuli koluttua Tommolan Suurlava, Tykkimäki, Kallioniemi, Tirva ja muita lavaoja joiden nimiä en kuollaksenikaan nyt muista. Kun sain ajokortin, meno vain kiihtyi. Joskus 96-97 menin ekalle tanssikurssille opettelemaan fuskua, olin nähnyt sitä tanssittavan ja halusin oppia. Taas meni pari vuotta, totesin että ei riitä vieläkään. Kävin joillakin satunnaisilla kursseilla. Lopulta uskaltauduin Terpsikerhon lavatanssikursseille ja sen jälkeen tulivat kuvioon leirit ym. Lopun tiedättekin. Palstankin löysin jo opiskeluaikana -96, mutta meni kauan ennen kuin uskalsin kirjoittaa mitään.

Nyt 11 vuoden jälkeen joudun toteamaan ettei riitä vieläkään. Tahdon edelleen kehittää itseäni ja oppia uutta. Tanssi ei edes tunnu liikunnalta. Se on jännä miten jaksaa esim. leirillä vetää klo 9-16/17 kurssilla ja sitten illan painaa kuin pieni orava ympäri parkettia, pari tuntia täsmäunta ja kuvio alkaa alusta. Ei muuten onnistu missään muussa urheilussa multa!

Valtaosa ystävistä ja tutuista on tanssin piiristä jollain muotoa. Ja uusia tulee koko ajan. Niin ja Reijo Taipale on edelleen the one and only!

Kirjoittajan avainsanat: Reijo Taipale

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu