TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Ilettäwät nurkkatanssit (Murphy 2004-09-10 13:04)

Ilettäwät nurkkatanssit

Josef
2004-09-10 13:31

Mahtaako Murphy lukea 100 vuotta vanhoja lehtiä, vai muisteleeko hän nuoruutensa lukuhetkiä. Miten vain, mutta mielenkiintoinen on aihe. Lisätietoja löytyy: http://www.aunosusi.org/artikkelit-3.html

Tässä osa Markku Ryynäsen päättötyön johdannosta.

TYÖKISOISTA SUURLAVOILLE

Nurkkatanssit 1600-luvulta 1900-luvun alkuun Oulun konservatorio kansantanssinopettajalinja

päättötyö 17.3.2000

He tahtovat kohdata yöjuoksijoita, jotka usiammassa paikassa maalla tekevät niin sanomattoman paljon häiriöta. Ensinnäkin he valvottavat talon työväkeä ja puhuvat äärettömän törkeitä sanoja ja myöskin äärettömän törkeitä tapoja käyttävät. Noiden matkassa kulkevat tyttäret sitten pyhäiltoina paikasta toiseen, missä saisivat tanssia ja kaikellaista "vissakkaa" lyödä.

Matti Sarmela käyttää tutkimuksissaan yleisnimitystä kylätanssit, joka pitää sisällään lähes kaikki nuorison itsensä järjestämät tanssitilaisuudet; tupa-, riihi-, talkoo-, nimipäivä-, lotteri- eli arpajaistanssit sekä pennihäät. Sarmela (1995, 111) kirjoittaa: "--- kylätanssit, joista on käytetty nimitystä nurkkatanssit, ---" . Osassa SKS:n lähteissä puhutaan nurkkatansseista, kun tarkoitetaan silloilla, kallioilla tai muilla vastaavilla paikoilla pidettyjä leikki- ja tanssitilaisuuksia. Petri Hoppu (1999a) taas käyttää nurkkatanssit nimityksen ohella myös tanssitupa-nimitystä.

Kansa kutsui tansseja hyvin moninaisilla nimillä: Hyppöökset, hypyt, tanssit, kalenat, pessakat, tupakaiset, köyrtanssit, rekitanssit (tapanin aikaan), öitsit, piirut, ryntyt, nurkkajumpit, synkiäiset, rymytanssit, kissanristiäiset...

Ennen nurkkatanssien aikakautta, saatettiin illanistujaisiin kutsua sekä vanhat että nuoret, jopa lapsetkin (SKS 474, 1960). Aikaa kulutettiin tupakoimalla, juttelemalla, leikkimällä, syömällä ja juomalla (SKS Norkko E 72, 1889). Myöhemmin, kun leikit tai tanssit pidettiin asumattomassa talossa, mukaan tuli aina vanhempaa kylänväkeä, vanhempia miehiä tai naimisissa oleva nainen, esiliinaksi pitämään silmällä nuorten seurustelua. (SKS Marjamaa 400, 1965; Pukonen 1736 (10-12),1965; Pukonen 1737, 1965)

Aluksi nurkkatansseja järjestettiin sunnuntaisin, kirkonmenojen jälkeen. Myöhemmin, kun pyhän viettoa koskevat määräykset menettivät merkityksensä (Sarmela 1995 111), alettiin tanssia myös lauantai-iltaisin, ja nurkkatanssien kukoistusaikaan myös arkisin. (SKS Aitamäki 260,1965) Nuoret olivat valppaita huomaamaan, milloin jostain talosta lähti vanhempi väki sukuloimaan naapuripitäjään, jolloin usein oltiin matkalla yön yli. Silloin kokoonnuttiin tähän taloon tanssimaan ja seurustelemaan. (SKS Arvela 314, 1966) Tansseihin tultiin ja sieltä myös lähdettiin aina tytöt ja pojat eri joukossa. Jos pojalla oli hevonen, niin mielitietty otettiin kyytiin, mutta ei muita. (SKS Paulaharju E 123, 1930)

Kestitystä tavallisissa tansseissa ei ollut, öitseissä tarjottiin teetä tai kahvia, joskus ruokaakin (SKS Mähönen KT 370:46,1966). Ellei tuvan vuokraan kerätty kolehtia, tulivat tytöt seuraavana päivänä pesemään tuvan lattian. Myöhemmin kolehti tuli tavaksi. (SKS Marjamaa 400, 1965)

Länsi- ja Etelä-Suomessa tanssien järjestämisestä huolehtivat yleensä pojat. Paikalle yritettiin saada myös soittaja. Tanssituvan vuokra, pelimannin palkkio ja muut kustannukset koottiin pojilta keräämällä kolehti. (Sarmela 1995, 111) Toisin paikoin vuokrasta huolehtivat pelkästään pojat, toisaalla myös tytöt olivat osallistuneet kuluihin, maksaen kuitenkin vain puolet pojilta vaaditusta summasta.

Kirjoittajan avainsanat: nurkkatanssit

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu