TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Apache Dance (Trickster 2004-06-09 15:17)

Apache Dance / Pisto

Lasse Paasikko
2004-06-18 1:45

Suomessakin, erityisesti etelän satamakaupungeissa, tunnettiin ensimmäisen maailmansodan tienoilla Apassitanssin suomalainen muunnos nimeltä Pisto.

Seuraavassa suora lainaus verrattomasta kirjasta “Suomen Musiikin Historia – Populaarimusiikki” (Jalkanen – Kurkela, 2003) jossa he kuvaavat 1900-luvun alun yhteiskunnallista kärjistymistä tavallisissa iltamissa seuraavaan tapaan...

“Kun torvisoittokunta soitti "patukaatteria" ja "patespaania", työläisnuoriso saattoi protestoida herraskaista ilmapiiriä liimautumalla aivan säädyttömästi toisiinsa. Vain nuorisoseuraväki askelsi etiketin mukaisesti. Kireimmälle vieteriä venytettiin maailmansodan tienoilla syntyneen muotitanssin, piston, tanssimisessa. Pisto oli apassitanssin, Pariisissa 1800-luvun puolivälissä syntyneen alamaailman tanssin sörkkalainen muunnos. Sitä oli opittu elokuvista ja merimiehiltä. Alkujaan apassitanssissa raaka machomies puristi naisen syliinsä, retuutti ja pyöritti niinkuin sutenööri huoraa. Koreografia oli vapaata eikä sitä sidottu mihinkään tanssilajiin. Välillä heiluivat veitset.” “Kun sakilaisnuoriso alkoi pistota Sörkan iltamissa ja kapakkamurjuissa, siitä oli leikki kaukana. Pisto eli pusku alkoi tiukasta kahden käden vyötäröotteesta. Otsat olivat tiukasti kiinni toisissaan, joskus nenä toisen silmäkuopassa. Vartalot puristuivat yhteen. Viina haisi ja “pulituuri”. Hampaiden välissä oli hoito eli puukko niin kuin Pariisin apasseilla elokuvissa. Puukkoa kannettiin käsivarsikotelossa. Sitten alkoi pyöriminen, kovaa ja tahdista välittämättä. Musiiki oli nopeaa onesteppiä. Pyöriminen tapahtui “pistoaskelin”, haarakosketuksessa ulomman jalan päkiän ja sisemmän jalan kantapään varassa. Välillä käännyttiin selin. Joskus vaihdettiin onesteppiin, myötäaskelin nurkasta nurkkaan. Lanteet keinuivat, käsivarret heiluivat. Poika pisti, tyttö oli väistelevinään. Sitten oli taas pyörimisen, haarakosketuksen ja hytkyttävän pistoaskeleen vuoro. Vielä 1920-luvulla Kotkan ja Haminan seuduilla katsottiin pistolla kuka oli kulmakunnan kuningas.” “Pisto oli Sörkan ja maan muidenkin satamakaupunginosien sakilaisten, sällien, apassien ja huligaanien eli syrjäytyneen työläisnuorison voimantunnon osoitus, protesti ja hätähuuto. Sitä ei kestänyt edes työväenliikkeen radikaalein siipi. “Puskuritanssia ei suvaita Työväentalolla”, kirjoitti Työmieslehti 27.3.1913. Vielä 1920-luvun alussa Mosabackan, Käpylän Lemmenlaakson ja Mustikkamaan tanssi-ilmoituksissa varoitettiin etukäteen ja erikseen: “Huom.! Piston tanssi kielletty”. Mutta piston ja sakilaisten vimma oli jo alkanut hiipua. Puskuri ja puukko putosivat 1920-luvun kuluessa pois. Apassipistosta tuli stadin kundin siivoa jatsia.”

Pisto mainitaan myös muutamassa biisissä: “Sakilainen” (Sävel alkujaan: Puppchen, du bist mein Augenstern, säv. Jean Gilbert)

Täss näätte sakilaisen oon Sörkan sällejä Mä himpun puliks haisen ja käytän mällejä Mull’ ain on levee knalli ja kiva beena pääs’ Mä olen sakin malli vaikk’ onkin nokka rääs’

Hellurij, tsuheij, tarallallaa himpun on knalli kallellaan Hoito on joskus suussa kun pistoa, pistoa me jorataan.

“Pisto” (Säv. Erik Lindström)

Ensin mennään kulmasta kulmaan Sitten päästään vauhtiin niin julmaan Pyörähdyksiin lopetetaan Kun pistoa tanssitaan.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu