TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
ARG.TANGO (Mieluummin tanssimaan kuin lenkille 2004-06-07 10:30)

Argentiinalaisesta tangosta

Raili Laine
2004-06-08 1:39

Koska huomasin nimeni mainittavan argentiinalaisen tangon keskustelussa, haluan tuoda esille muutamia asioita lajista, jonka parissa olen työskennellyt vuodesta 1983. Haluan oikaista palstalla esille tuodun näkemyksen, että opetan Oscar Pradan tangoa. Olen tutkinut tangoa niin perusteellisesti kuin olen voinut, niin Oscarin kanssa kuin muidenkin vaikuttajien ja hankkinut myös kohtalaisen kattavan kirjaston ja videokokoelman aihepiiristä alkaen vuodesta 1983.

Löydettyäni Oscarin Tukholmasta 1988 sain lopulta tilaisuuden tanssia ja opettaa hänen kanssaan 1992-2001. Tartuin osakseni tulleeseen tilaisuuteen mielelläni: halusin tutkia nimenomaan vanhaa tangoa, ja nykyisin Suomessa asuva Oscar oli spontaani, loistava virtuoosi, oman aikansa upea tanguero (nyt 72v.), joka ei koskaan harjoitellut vaan vain tanssi, ja hänen kanssaan on kaikilla aina ollut hauskaa. Hän oli ja on argentiinalaisen tangoperinteen upea välittäjä kaikessa: tangon historiassa, argentiinalaisessa mentaliteetissa, tangon maailmassa, joka on enemmän kuin pelkkä tanssi: se on Oscarin tarinoissa myös jopa jalkapalloa. Hän oli minulle hyvä opas tangon maailmaan!

Mutta on ollut vaikeata olla tangonopettaja Suomessa, koska 80-luvun lopulla muotiin tullut 8 askeleen perusaskel oli 90-luvun alkupuolen jumalansanaa, johon en koskaan lähtenyt mukaan. Aiheesta on kirjoittanut tanssinopettaja, Master of Dance Education DANIEL TRENNER nettisivuillaan, jotka asiasta kiinnostuneet löytävät hakusanalla bridgetothetango. Trenner on tutkinut kauan tangoa ja julkaissut artikkeleita ja useita videoita tangon eri taitajista. Videoita voi tilata ko.sivuilta (sorry en jaksa tutkia palstan ohjeita linkkien kirjoittamiseksi).

Mainitusta 8 askeleen perusaskeleesta Trenner toteaa: "Yhdeksän vuoden tutkimusten aikana en ole nähnyt kenenkään milongueron aloittavan tanssia astumalla taaksepäin, jonne he eivät voi nähdä. Kahdeksan askeleen perusaskel ei ole koskaan ollut milonguerojen käytössä. Kuvio juontaa juurensa Antonio Todaron ja Raul Bravon näyttämötanssin koulusta Firenzessä 60- ja 70-luvuilla. Todarolla on ollut suuri vaikutus nykyisten näyttämötanssijoiden koulutukseen. Nämä kaverit alkoivat antaa yksityistunteja pienissä huoneissa, joissa tämä askelsarja oli käytössä. Tämä valmistava askelsarja sitten näyttää kulkeutuneen perusaskeleeksi näyttämötanssin yhteisöön, jonka edustajat sitten opettivat tangoa Argentiinan ulkopuolella" (käännös RL).

Trenner kirjoittaa kuten asia on. Olen tanssinut tangoa lukuisissa Euroopan kaupungeissa, viimeksi Budapestissä 2 viikkoa sitten, ja lisäksi tietysti useita kertoja Buenos Airesissa, ja Montevideossa Uruguayssa sekä Trelew'ssa Patagoniassa. Olen tanssinut Argentiinassa sekä ammattilaisten kanssa että tavallisten tangopaikkojen miesten kanssa. Onneksi nykyisin 8 askeleen perusaskel-opetuksesta on enimmäkseen luovuttu. Suurin osa tangon opettajista opettaa nykyisin perusaskeleen vain hitaana kävelynä ja hitaana ohikävelynä. Mielestäni positiivista kehitystä, koska tämä on todellakin tangotanssin käytäntö: hitaat askeleet, joihin sidotaan erilaisia peruskuvioita.

Opetan siis sitä tangoa, jota Buenos Airesissa nykyisin tanssitaan. Kuulun erittäin harvinaiseen opettajaryhmään: en ole nimittäin vielä missään tavannut opettajaa, joka sitä opettaisi. Itse istun tangopaikoissa, kuvaan, mietin ja tanssin. Kotiin tultuani analysoin liike liikkeeltä kaiken ja taas mietin: miten viedä, mitkä merkit, miten nainen tietää, mihin naisen kevyt boleo perustuu jne jne. Loputonta liikeanalyysia. Myös keskustelen vanhojen milonguerojen kanssa tilaisuuden tullen ja kirjoitan muistiin heidän tietojaan.

Kysymys opettajuudesta, opettamisesta, on asia, jota suurin osa sitä tekevistä ihmisistä ei ajattele juuri lainkaan. Olen ollut joka vuosi tangokursseilla, pääsääntöisesti ulkomailla, viimeksi siis äsken Budapestissä. En anna mitenkään mairittelevia pisteitä argentiinalaisille esiintyville ns. opettajille. Opettajan tehtävä on auttaa oppimaan, tehdä se helpoksi. Suurin osa kursseista on silkkaa kuviota kuvion perään oman parin kanssa. Ihmisiltä riisutaan itsetuntoa sen sijaan, että sitä vahvistettaisiin. Suurimmalla osalla opetettavista kuvioista ei ole mitään merkitystä itse tanssin kannalta. Kurssien enemmistö on väkertämistä, monimutkaisten kuvioiden hankalaa yrittämistä, joka rasittaa lähinnä miesten muistia, ei fysiikkaa. Lisäksi nämä itse huipputrimmatut tanssijat tarjoilevat tavallisille ihmisille sellaista liikemateriaalia, johon nämä eivät tavallisen ihmisen tasapainolla ja koordinaatiolla voi kyetä.

Tavallinen "lavatango" Buenos Airesin tangopaikoilla on omaksuttavissa siinä kuin mikä muukin tanssi: ensin tahtoa ja sitten vähän treeniä. Tango ei ole vain yksi laji, niitä on neljä lajia, tango salón eli hidas tango, canyengue tai tangomilonga eli nopea tango (canyengue on sananmukaisesti "keikkua" eli historiallisesti semmoista vähän retostelevaa stailausta), milonga eli veikeä seuratanssi 1830-luvulta, tangon edeltäjä ja sitten vals cruzado eli tangovalssi. Kaikkia soitetaan aina neljä, sitten laji vaihtuu. Tosin ainakin nykyisin kaikki lajit tanssitaan samalla tavalla. Ennen kaiketi on ollut eroakin käsittääkseni. Mieluisimmat tanssittajat ovat 70-80 -vuotiaita herroja, pahuksen taitavia, kun kymmenet tuhannet naiset ovat vuosien saatossa käsissä kulkeneet. Turistina on vain vaikea saada hakuja, varsinkin kun se hakusysteemi on niin vaikea: silmäpeliä viiden metrin päästä.

Seuratanssitango siis ei ole kovin mystistä. Arg.tangossa on muutama peruskuvio, joita sitten tehdään koko ajan ja joita voi tehdä eri tavalla. Tango on kuitenkin muuttunut paljon ja muuttuu koko ajan. Suurin osa paritanssia tavallisille ihmisille opettavista kansainvälisistä opettajista ei ymmärrä, mitä on seuratanssi. Sen keskeinen ominaisuus on tai tulisi olla, että ihmisen pitäisi pystyä tanssimaan sitä sillä fysiikalla, joka hänellä sillä hetkellä on. Opetettava materiaali tulisi olla harmoniassa, jossain järkevässä suhteessa, tanssijoiden edellytysten kanssa.

Buenos Airesissa oli joulukuussa 2001 käydessäni kaikkiaan 36 listattua tangopaikkaa. Suhteessa väkilukuun (11.5 milj.) todella vähän. Kun ne vielä ovat auki hieman eri iltoina, saldo on se, että samat naamat tulevat viikon aikana vastaan kuten täälläkin: lavakansaa on vähän, tuttuja tulee nopeasti. New Yorkissa on 500 arg.tangon tanssijaa, Budapestissä 300, minulla Tampereella 80-90. Montevideon viimeinen tangopaikka lopetti viime vuonna. Pientä touhua siis.

Tanssitietämyksen suhteen suosittelisin olemaan hyvin varovainen valmiiden totuuksien suhteen. Olen ennenkin tällä palstalla sanonut, että seuratanssia ei ole juurikaan tutkittu. Parasta tietoa saa etnomusikologisen tutkimuksen kautta. Esim. viime vuonna ilmestynyt "Populaarimusiikin historia" (Jalkanen&Kurki) on erittäin hyvä lähdeteos myös lavatanssijalle. Kallis hankittava mutta kannattaa. Kyseenalaistan vahvasti sellaiset termit kuin mannetango. Toivoisin sellaisista luovuttavan, mutta en tietenkään voi vaikuttaa paljon asiaan. Arg.tangosta on tehty tiedettä hiljakseen, esim. tangon läheistä vartalo/pääkosketuksen alkuperä ei ole aivan yksiselitteinen. Se periytyy eräästä toisesta argentiinalaisesta kansantanssista, ja eräs toinen tutkija on väitöskirjassaan nähnyt tanssiasennossa kulttuuriperäistä naisen alistamista. Tarkemmat tiedot saa minulta, jos jotakuta tanssitiede kiinnostaa.

Tällaisella palstalla ei tietystikään voi juttua loputtomiin jatkaa, mutta jos joku siis haluaa tietoa tangosta tai sen lähteistä, voitte kirjoittaa minulle suoraan raili.laine@tanssipartner.fi. Toivon, että tätä seuraavaa ei koeta mainoksena, koska maksan itse huomattavat tappiot kaikesta kansainvälisestä toiminnastani, mutta jos jotakuta argentiinalainen tango argentiinalaisten opettajien johdolla kiinnostaa, Miguel Angel Plá tulee kouluumme 9. ja 11.7. Siinä välissä lauantaina on Seinäjoen tangomarkkinat. Syksyllä 17.-19.9. tulevat Kely ja Facundo Posadas, hekin maailmaa kiertäviä tunnettuja tangolähettiläitä. Tällöin järjestän toisen kerran pienimuotoisen arg.tangon festivaalin, nimenomaan seuratanssitangoon ja ihmisten keskinäiseen hyväksyntään ja tanssiniloon painottuen.

Mitä tulee sitten argentiinalaisen tangon tulemiseen Suomen lavoille, niin 2/4 rytmistä tangoa tuskin kuulee. Finlandersilla on ollut ohjelmistossaan kaksi sovitusta, jotka pyydettäessä kyllä soitetaankin. Tapani Kansa levytti pari vuotta sitten Julio Iglesias -tyylisen tangolevyn suomeksi. Jotkut tangot ovat alkuaan argentiinalaisia, "Yksin" "Luokses jään", "Cumparsita", "Tulisuudelma", mutta ne esitetään useimmiten suomalaisittain. Joka tapauksessa joka lajia osaa, voi kokeilla sitä myös suomalaiseen tangoon, ei siihen mitään estettä ole.

Tangokoukussa

Raili Laine, FM tanssinopettaja, Tre

Kirjoittajan avainsanat: tanssinopetus

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu