TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Lista: Milloin olit ensi kerran ylpeä tanssitaidostasi? (12 vastausta) (Susanna 2004-05-23 13:16)

Ylpeydestä, ymsk

Pia M
2004-05-24 9:35

En ole aivan varma siitä, mitä ylpeydellä tarkoitetaan, samoin tuo tanssitaito tarvitsisi ehkä hieman syvällisempää määritelmää.

Suomessa ei kuulu olla ylpeä omasta osaamisestaan. Se tulkitaan koppavuudeksi. Jos osaat jotakin, siitä kuuluu pitää matalaa profiilia. Ajatus siitä, että olisi ylpeä omasta osaamisestaan, on monelle kauhistus. Vaatimattomuus on ehdoton hyve, ylpeys on syntiä. Nekin, jotka eivät ole uskonnollisia, ovat omaksuneet tämän luterilaisen ajattelumallin - siitä huolimatta, että Raamatussakin sanotaan ettei kynttilää pidä kätkeä vakan alle.

Minä olen henkilökohtaisesti ylpeä omasta tanssitaidostani joka kerta, kun tanssi tuntuu hyvältä minusta (ja oletettavasti myös partneristani). Tanssi on erittäin subjektiivinen asia, olisi hyvin vaikea jatkaa tanssiharrastusta ellei se koskaan tuntuisi hyvältä. Olen ylpeä siitä, että olen oppinut tanssimaan niin hyvin että se tuntuu minusta hyvältä. Ja on todettu, että kun tuntuu hyvältä niin se näkyy ulospäin - ei ehkä loistavan näköisenä tanssina, mutta nautinto ja tanssin ilo näkyy kyllä.

On myös hetkiä, jolloin en ole taidostani sitten ollenkaan ylpeä. Niitä hetkiä tulee aina silloin tällöin, kun huomaa että vaikka kuinka pinnistelee niin silti sitä sotkee itsensä ja kaverinkin tekemiset. Mutta se on vain terve muistutus siitä, että aina on opittavaa, eihän tässä touhussa muuten olisi mieltä jos ei aina voisi oppia vielä lisää.

Mutta otin tämän kirjoituksen ulos gallupista siksi, että halusin pohtia ylpeyden käsitettä ja asemaa kulttuurissamme. Miksi omasta osaamisesta onkin niin tabu olla ylpeä? Miksi ihmiset kehittävät ja kehittävät taitojaan, mutteivät salli itsensä olla tyytyväisiä ja ylpeitä saavutuksistaan? Miksi aina verrataan itseä muihin, niihin jotka osaavat enemmän, ja kielletään itseltä henkinen tyydytys siitä mitä osaa - sillä livulla, että on muita jotka osaavat paremmin? (Aina on joku joka osaa paremmin.)

Minusta olisi mukava kuulla, että joku on ylpeä siitä että on uskaltanut mennä lavalle tanssimaan, että on oppinut vaihtoaskelen, että on onnistunut tanssimaan kokonaisen kappaleen stiplaamatta kertaakaan, että on onnistunut rupattelemaan kevyesti ja hyvällä mielellä ilman että askelet sotkeentuvat. Elisa oli aurinkoisesti ja positiivisesti näillä jäljillä!

Surullista on lukea kommentteja, joissa henkilö ei koskaan ole tuntenut ylpeyttä osaamisestaan. Hyvänen aika! Eihän sen osaamisen tarvitse olla Ms.Paritanssi -tasoa. Oman itsen kautta se arvioidaan. Jos en koskaan voisi kokea ylpeyttä osaamisestani, olisin hyvin turhautunut harrastuksessani. Tämä tietenkin ihan IMHO vain.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu