TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tanssilajit ja musiikki (Päivi 2004-04-01 17:30)

Tanssimusiikin kehittämispalaverin muistiinpanot Pavilta 8.5.2004

Päivi
2004-05-14 14:18

Tanssimusiikin kehittämispalaveri
8.5.2004 Pavi

Paikalla kuusi henkeä


Keskustelun aiheita:

- Volyymit
- Tanssimusiikin myyvyys
- Tanssimusiikin tanssillisuus
- Taukomusiikit
- Musiikin monipuolisuus lavoilla
- Jatkotoimista


Volyymit

- Yhden osallistujan saama mittaustulos korvavaraisesti ja mittarilla (tanssiorkesteri ravintolaympäristössä): 85db aulassa, 88db tanssilattialla; tuntui epämiellyttävän kovalta volyymiltä.
- Väite: Yleensä bändit, joilla on mikseri, soittaa liian lujaa.
- Idea: Desibelimittari mukaan muutamiin tansseihin. Tulokset näkyviin esim. tanssinettiin
- Korjausehdotuksia epämiellyttävän tuntuisille äänenpaineille:
- - Diskantti alas, bassot ylös (kohtuudella)
- - Parempi akustiikka
- - - Yhteys tanssinjärjestäjiin
- - - - Onko olemassa tanssinjärjestäjien kattojärjestöä?
- Arveltiin, että akustisesti paras ratkaisu on suorakaide, jonka päässä on esiintymiskoroke.
- Jos orkesteri on pitkällä seinällä, tanssija ei pysty väistelemään kaiuttimia.

- ”Vierailevaksi asiantuntijaksi” paikalle kutsuttiin korva- ja kurkkuspesialisti(?) Kyösti Laitakari. Hän kertoi mm. seuraavaa:
- - 140-150db on kipuraja (tekee heti vaurion)
- - Teollisuudessa desibeliraja on 85db. Lukema mitataan pitkältä aikaväliltä.
- - Ihmiskorva kestää vaurioitumatta 88db äänenpainetta 4h.
- - Desibelimittareille on nopeita ja hitaita säätöjä: nopea säätö huomioi äänipiikit heti, hidas laskee määritellyn aikavälin keskiarvon.


Tanssimusiikin myyvyys

- Tanssimusiikin laatu tuli esiin Kouvolan palaverissa: heikkotasoinen tanssimusiikki ei ole myyvää, joten se ei myöskään tuo uutta väkeä lavoille.
- Totesimme, että aihe on laaja, vaikea ja aikaavievä...
- Aihe tuotti kuitenkin seuraavanlaisia pohdintoja:
- - Kuinka levy-yhtiöillä on varaa tuottaa joitain tanssillisia levyjä, siitä huolimatta, että ”tanssimusiikki ei myy”?
- - Onko tanssilliset levyt samoista levy-yhtiöistä?
- - Esille tulleita tanssillisia levyjä levyttäneitä esiintyjiä
- - - Sebastian Ahlgren
- - - Kauko Simonen
- - - Pirjo Kämppi
- - - Hannu Palo
- - - Korsuorkesteri (uusin levy)
- - Totesimme, ettei esim. joidenkin Mamban kappaleiden tanssillisuus ole vähentänyt niiden myyvyyttä (esim. ”Sä onneni oot” ja ”Sä leikit vain”)


Tanssimusiikin tanssillisuus

Pohdittiin syitä, miksi jivet on usein liian nopeita
- Hyvän tempoinen jive on liian hidasta foksattavaksi
- Solisti ei halua laulaa sopivan tempoisia tsaiveja
- Kun orkesteri näkee, että porukka tanssi kädenali, se luulee, että musiikki on hyvää tsaivattavaa.

Arveluja, miksi bändi ei panosta tanssilliseen musiikkiin
- Mahdollinen kohderyhmäajattelu: Soitetaan faneille, levyjä ostavalle porukalle
- Bändeissä on tietämättömyyttä ja asenteita
- Levy-yhtiöt kieltää levyttämästä esim. tangoja (olemassa oleva fakta joidenkin tangokuninkaallisten kohdalla)

Mikä on hyvää tanssimusiikkia
- Kappaleessa on useampia tasoja
- Sanat (=sanoma) on tavikselle tärkeät. Esim. instrumentaalit ja englanninkieliset ei uppoa.


Taukomusiikista

- Taukomusiikki on usein huonoa
- Hyvä taukomusiikki:
- - Selkeitä tanssirytmejä
- - Pirteää
- - Tauolla voitaisiin soittaa vaativia lajeja, koska ”kuuntelijat” poistuvat ja aktiivit jää lattialle.
- - Tarpeeksi volyymiä
- - Taukomusiikki täydentää elävää musiikkia
- - - Pitäisi olla kirjanpito siitä, mitä on soitettu (näin on kuulemma esim. Pesäkalliolla)


Tanssimusiikin monipuolisuus lavoilla

- Tämä alue taisi jäädä tällä kertaa kokonaan käsittelemättä muuten kuin taukomusiikin osalta?


Mitä kanavia pitkin aikaansaannoksiamme voitaisiin tulevaisuudessa levittää

- Muusikkojen liitto
- Tanssinjärjestäjät


Mitä sovittiin

- Kerätään nettiin kappalesuosituksia!
- Sovittiin, että Päivi jatkaa ”Tanssimuusikot ja kädenalitanssien musiikit” –projektiansa pienimuotoisesti: järjestää muutaman hengen musiikinanalysointitilaisuuden jonkun/joidenkin muusikon/muusikoiden kanssa, kunhan saa riittävästi järkevää materiaalia kasaan. Tämän jälkeen katsotaan, saataisiinko hommasta kehiteltyä jotain suurempaa.
- Outi lupasi selvitellä mahdollisuutta kutsua Lasse Paasikko luennoimaan Baunssiin (Hämeenlinna) esim. aiheesta rytmien tanssittavuus. Tilaisuuteen saisi osallistua ulkopuoliset sovittua sisäänpääsymaksua vastaan, eli myös tanssinettiläiset.
- - Jos tämä ei onnistu, Opintokeskus Kansalaisfoorumi (VSL) voisi olla yksi taho, josta voisi saada tukea Tanssi.netin omaa luentoa varten.


Organisaatiosta ja jatkotoimista

- Päivi suostui ryhmän vetäjäksi sillä ehdolla, että muutkin potkivat asiaa eteenpäin...
- Sovittiin, että käydään halukkaiden kesken keskustelua aiheesta sähköpostitse ja julkaistaan yhteenvetoja aika ajoin Tanssi.net:issä.
- - Jotka haluavat osallistua keskusteluun näitä aiheista, voivat ilmoittaa sähköpostiosoitteensa Tanssi.net:in yksityisviestien kautta Päiville.
- - Esille tulleita asioita voi toki kommentoida Tanssi.net:in keskutelupalstallakin!
- Seuraavan tapaamisen ajankohtaa ei sovittu.


Kirjoittajan avainsanat: tanssimusiikki, tanssimusiikin laatu, tanssimusiikin monipuolisuus, tanssimusiikin kehittäminen, musiikin teoria, musiikin kuunteleminen, äänenvoimakkuus, volyymi, taukomusiikki

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu