TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tanssimusiikin tempoja (E.Tuomas 2004-04-21 14:47)

Kolmimuunteinen/suora foxtrot…


2004-04-26 20:43

Tervehdys palstalaisille… Toimin varsinaisen muusikon päätyöni ohella tanssimusiikkikouluttajana lukuisille eri tahoille; mm. Suomen Seuratanssiliitto, Suomen Tanssinopettajain Liitto, Suomen Tanssiurheiluliitto, Oulun Ammattikorkeakoulun Tanssinopettajakoulutus. Kommentoin tätä keskustelua koska nimeäni on käytetty argumenteissä ja katson näin ollen tarpeelliseksi selvittää oman näkemykseni ko. asiaan.

Ensinnäkin tervehdin ilolla tervettä vuorovaikutusta jota aikaansaadaan keskustelemalla yhteisistä asioista eri intressiryhmien (tanssijat, esiintyjät, tanssinjärjestäjät ym). kanssa. Vaarana kuitenkin on että liiallinen yksinkertaistaminen ei kerro asioista kaikkia niille ominaisia piirteitä, vaan asioita saatetaan tulkita väärin. Omassa koulutuksessani pyrin kertomaan kuulijoille niistä musiikin perusteista jotka mielestäni ovat oleellisia tanssijoiden kannalta, lyömättä yksiselitteisiä ja usein keinotekoisia leimoja asoille joita voidaan lähestyä useammalta eri kannalta. Huomattavana apuna tähän on ollut oma luontainen kiinnostukseni tanssimiseen sekä suomalaiseen tanssilavakulttuuriin laajemmaltikin.

Sitten varsinaiseen asiaan…

"....ja Lasse Paasikko on myös kyllä sitä mieltä että foksi on tasajakoista."

Mikäli pohdimme foxtrotin historiaa niin sen edeltäjiksi, sekä musiikin että tanssin puolellakin, lasketaan esim. ragtime ja charleston. Näiden tyylien poljento on alkujaan “suoraa”. Swingmusiikin kehittymisen myötä kuitenkin yleistyi tavaksi fraseerata myös foxtrotin kahdeksasosanuotteja kolmimuunteisesti. Tästä johtuen valtaosa perinteisistä foxtroteista on kolmimuunteisia.

Tämän päivän seuratanssimusiikissa meille tulee usein vastaan myös suorasta beatista johdettu foksi. Tämä puolestaan syntyy kun sopivan tempoisessa beatissa basso ryhtyy soittamaan (puolinuotti)vuorobassokuviota perinteisen suoran kahdeksasosabeatin alle (“normaalin” bumt-si-bum bassokuvion sijasta). Tämän tyyppinen “foxi” on kahdeksasosasykkeeltään yleensä suoraa.

Musiikki kuten tanssikin on alati muutuva ja elävä taiteenmuoto jossa erilaiset variaatiot ovat yleisiä. Tästä syystä asioiden liiallisella yksinkertaistamisella on omat kiistattomat vaaransa. Perusseuratanssin kannalta kolmimuunteinen / suora fraseeraus vaikuttaa lähinnä tanssin tunnelmaan, svengin ollessa erilainen. Sosiaalifoksin perusaskellukseen nuo erot eivät kuitenkaan yleensä yllä, koska “hitaat ja nopeat” askeleet kulkevat neljäsosa- ja puolinuottisykkeen mukaan, kolmimuunteisuuden ollessa aistittavissa vasta kahdeksasosatasolla.

"Foksi EI ole kolmimuunteista vaan tasajakoista... kuuleehan se jo korvakin?!?!? Sä kaunehin oot... missä siinä on kolmimuunteisuus? dippa-dippa-dippa-dippa... ihan tasajakoista..."

Tuo kuvattu melodian tytmi koostuu neljäosa-, puoli- ja kokonuoteista joissa kolmimuunteisuus ei suoraan vielä kuulu. (Se ilmenee vasta kahdeksasosissa).

Mielestäni olisi toivottavaa että pyrkisimme ymmärtämään asiakokonaisuuksia yksityistyiskohtien liiallisen painottamisen sijasta. Olen mielelläni mukana yhteistä asiaamme edistävissä koulutustilaisuuksissa mikäli kiinnostusta ilmenee.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu