TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Kunkkukisa kisailtu... (Suke 2004-04-22 8:59)

Ehkä opin ymmärtämään tanssikilpailuja?

Ope
2004-04-24 3:43

Tanssikilpailut ovat formaatti, joka on tuottanut minulle inhimillisen tunnekirjon lähes kaikki variaatiot!

Kilpailu-urani ensimetreillä olin omasta mielestäni tosi hyvä lavatanssija. Nyttemmin, en alle kolmen promillen edes suunnitele katsovani niitä kisoja ja taaksepäin kun katson, niin näen, miten alussa kaikki olikaan silloin.

Kilpaileminen on auttanut minua huomaamaan puutteet ja ongelmat tanssissani, joita en välttämättä olisi muutoin huomannut. Sen vuoksi nykyään tanssini on aivan varmasti minulle...

1. Fyysisesti turvallisempaa (kun olen korjannut suurimmat asentovirheet, luokkaantumisriskini on pienempi) 2. Teknisesti helpompaa (esim. tasapainon hallinta helpottuu, kun asento paranee ja tekniikka paranee) 3. Henkisesti haastavampaa (helpompi luoda uusia tavoitteita, kun on tottunut tavoitteiden asettamiseen) 4. Miellyttävämpää (esim. musiikintulkinnan maailmaan tuskin olisin niin autuaasti päässyt ilman kilpailemista, ilman asentovirheitä ei tule nivelkipuja, jalkineisiin panostaminen on edennyt kilpailun myötä, ei särje jalat tanssi-illan jälkeen, olen saanut nauttia tanssista erinäisten kilpailuiden jälkeen erilaisten toinen toistaan parempien miesten kanssa) 5. Kannustavampaa (tuskin enää lavoja kiertelisin, jos en kilpailun myötä jatkuvasti saisi uusia tuulia tanssiini ja uusia lajikokemuksia) 6. Sosiaalisempaa (jos se vaan voi olla. Mutta kilpailemisen myötä minulta löytyy ystäviä Suomineidon lähes joka kolkasta ja aina löytyy majapaikka ympäri Suomen ja minulla myös on mahdollisuus tarjota heille majapaikkaa kotikaupungissani) 7. Tavoitteellisempaa (minussa on halu kehittää itseäni ja se halu on aito. Kilpaileminen on tuonut minulle kriittisyyden arvioida omaa osaamistani eri tavoin, tämä lienee se Suken ajatus, karisee turhat luulot. Mutta myös itseluottamus ja tieto siitä, mitä oikeasti osaan ja en osaa on vahvistunut)

Tuossa vain osa kaikesta siitä, mitä kilpaileminen on minun elämääni tuonut.

Nyt, kun mietin, en ikinä milloinkaan luopuisi niistä mistään hetkistä kisalattialla tai sen lähettyvillä.

Se on myös käytännön osoittama fakta, että jos ei kisoja mitään käy, ei tule tarvetta panostaa teknisiin asioihin. Asenne on silloin se, että miks pitäis, kun pystyn lavoilla hyvin näinkin tanssimaan. Vaan.. Asia on oikeasti niin, että tekninen osaaminen, se välittyy parille ja pari kokee sen miellyttävänä, vaikkei ehkä osaa kertoa, että mikä siinä toisen tanssissa tuntuu hyvältä. Näin se vaan on.

Lopuksi..

Aina olen kisalattialla tanssista nauttinut! Minulla on ollut oikeus erinäisten mestarien kanssa tanssia ihan lavoilla ja aina olen nauttinut. Kyllä se taito vaan hyvältä tuntuu!

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu