TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tanssiharrastus raittiustyön apuna (Krakataskussa 2004-02-22 15:08)

Tanssiharrastus raittiustyön apuna

Hambi
2004-02-22 17:37

Kyllä tanssiharrastusta pitäisi minusta markkinoida sillä perusteella, että tanssipaikalla on musiikin kuuntelun ja juomisen (tanssijoilla usein nimenomaan nestetankkaus) lisäksi järkevää (? vert. vanhan kansan joutohyppelyt) liikunnallista ja sosiaalista tekemistä. Myös kansantaloudellinen tuottavuus krapula-aamujen vähentymisenä pitäisi ehdottomasti suuria joukkoja käsiteltäessä ottaa huomioon.

Jostakin syystä monet varhaisessa keski-iässä olevat ovat haluttomia lähtemään ma-to iltoina yhtään mihinkään vapaa-aika viettämään. Syynä on ollut se, että seuraavana päivänä on oltava aikaisin töissä tai opiskelemassa. Haloo! Eikos suurimmalla osalla ei-vuorotyössä käyvistä ole nykyään liukuva työaika, eli töissä taytyy olla esim. vasta kello yhdeksän. Humalaisiahan tuo ei paljon auta, sillä kunnon krapula ei puoleen päivään mennessä parane. Tanssija sen sijaan ehtii hyvin toipua 4-6 tunnin yöunilla, jos edellinen yö on nukuttu hyvin. Omalla alallani on jaloilla äänestämällä uudetkin opettajat saatu varsin nopeasti oppimaan, ettei läsnäolopakollisiakaan kursseja kannata ennen yhdeksää aloittaa. Sama on tietysti mahdollista muillakin aloilla, jos niin halutaan. Työskentelyaikoja joustaviksi sopimalla voidaan siis järjestää edellytykset myös viikkotansseille.

Tanssitoiminta on mitä parhainta aluepolitiikkaa. Parina kesänä on ollut ilo käydällä paikallisella lähilavalla tanssimassa, vaikkei illat tanssillisesti ole kovin hyviä olleeetkaan. Syy on se, että siellä on tavannut paikallisia ihmisiä ja kesätyöstä saatu raha on kiertänyt kyseisellä paikkakunnalla. Niiden eurojen osalta ei siis ole ollut tarvetta tulonsiirtoon isosta kaupungista pienelle kunnalle. Lisäksi tulee hyvä mieli, jos tietää, että joku paikkakuntalainen työllistyy edes joksikin ajaksi tällaista palvelua järjestäessään.

Tanssipaikkojen kannattavuushan on tietysti tanssijoista itsestään kiinni. Roimasti korkeampia lippujen hintoja emme liene valmiita maksamaan, mutta ehkä jotakin on kuitenkin tehtävissä kannattavuuden parantamiseksi. Jos suurin osa tyytyy ilmaiseen veteen ja hanalimsaan, ei tuloa kassan pohjalle välttämättä hirveästi kerry. Ei kerry myöskään verotettavaa työtä eikä ammattitaitoa. Kahvinkeittäjä ja makkaranpaistaja eivät liene kovin haluttuja ammatteja, mutta juomasekoitusten ja konditoriatuotteiden valmistamiseen lienee saatavissa ihan alan koulutusta. Juomasekoitusten valmistamiseen menee lisäksi kallista iltatyöaikaa, mistä tietenkin on seurauksena iso verokertymä valtion kirstuun. On ollut ilahduttavaa todeta, että ravintoloiden baarimikot ovat suhtautuneet vakavasti alkoholittoman juomasekoituksen tilaamiseen. Ainesosia tulee yleensä 4-6 ja monesti juomaa maistetaan ennen "lantringin" lisäämistä hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Tuota maun aistinvaraista varmistamista muuten tapaa huomattavasti harvemmin alkoholillisten juomasekoitusten valmistuksen yhteydessä. Maussa alkoholiton juomasekoitus on aina voittanut kirkkaasti oluen tai lonkeron, jonka vuoksi minut nähdään drinkkiä tauolla lipittämässä varmasti jatkossakin. En kannata alkoholin täyskieltoa tanssipaikoilla. Sen sijaan vastustan kyllä väkevien anniskelua laimentamattomana, mikä joissakin paikoissa alkaa loppuillasta menoa häiritä.

Tanssin haasteellisuuteen ilman alkoholiakin on olemassa oiva lääke, nimittäin yhteinen pohjien otto tanssipaikalla ennen tansseja järjestettävän tanssinopetuksen muodossa.

Kirjoittajan avainsanat: alkoholi, Lipun hinta, yleisö, ravintola

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu