TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Mustelmista ja muista kolhuista (Päivi 2004-01-17 23:23)

Askellus

Tapani
2004-01-19 15:06

b) olen sitä mieltä että painon siirto jalalle, seuratanssissa, on vaiheittainen, enemmän tai vähemmän. Myös miehillä. Erityisesti tangon askelluksessa, jossa nimenomaan ensin viedään jalka sen tulevalle paikalle ja vasta sitten sille siirretään paino.

Tango onkin mainio esimerkki. Suomalaista tangoa on helppo tanssia siirtelemällä jalkoja ennen painoa, koska painopiste on matala ja reisikontakti mahdollistaa sen, että nainen voi ennustaa miehen askeleen ilman vartalovientiä.

Homman voi näin jopa saada näyttämään ja tuntumaan melko hyvältä, mutta silti siinä menetetään osa tangon syvimmästä olemuksesta, eli jossain määrin terävästä askelluksesta ja liikkeen rytminmuutoksista. Tangossa parhaimmillaan on hienoa nimenomaan se, että se ei ole tasaista köpöttelyä vaan askeleen ottoa voidaan venyttää ja viivytellä ja tehdä se sitten terävästi. Paino lähtee siirtymään, mutta askel viipyy... viipyy... ei vieläkään... tsädäm! Askel otetaan! Jos aloittelija yrittää tätä, niin tuloksena on löntystämistä. Pidemmälle ehtineen tanssijan kohdalla tämä on olennainen osa sitä miten tango saadaan näyttämään ja tuntumaan tangolta. Ja joo, tässä on kyse nimenomaan suomalaisesta tangosta, ei kilpatangosta, vaikka suomalainen sinänsä onkin pehmeämpää.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu