TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tarkennuksia tangoon (Kaminiitto 2013-03-12 13:24)

Milongassa haku Suomessa ?

Poika nimeltä Päivi
2013-03-14 0:57

Helsingin seudulla haetaan sekä cabeceolla, jota kovasti innokkaat ja aktiiviset, mutta mielestäni usein myös samalla "yhden totuuden ihmiset" opettavat ja mainostavat, että myös ihan suusanallisesti.

Jakauma on kokemukseni mukaan sellainen, että ne, joilla on suomalainen seuratanssi-, amerikkalainen (as in swing) tai lattaritausta (as in salsa), kysyvät tai jopa tarravat ranteesta, ja he, jotka ovat tanssitaipaleensa argentiinalaisella aloittaneet, ovat "puhdasoppisia" tai ehkä vähän vanhoillisia, ja nyökyttelevät.

Sekä naiset että miehet näyttävät olevan näistä säännöistä pääkaupunkiseudulla eri mieltä. Osa pitää sääntöjä vanhentuneina, mitä ne ovatkin, sillä ovathan ne syntyneet toisena aikana (sata vuotta sitten), toisessa kulttuurissa (latinalainen kulttuuri) ja vieläpä dramaattisesti toisenlaiseen demografiseen tilanteeseeen (miehiä valtavasti enemmän kuin naisia). Näin ollen _mikään_ edellisistä ei ole voimassa: ollaan skandinaavisessa kulttuurissa vuonna kaksituhattajotain, ja naisia on milongoissa huomattavasti enemmän kuin miehiä.

Lisäksi, koska jotkut viejät ovat sitä mieltä, että lakkaavat hakemasta niitä seuraajia, jotka ovat "pilanneet seuraamistaitonsa ja -asenteensa" viemällä, on seuraajien vaikea löytää itselleen tanssiseuraa kummmastakaan sukupuolesta.

>Esitetäänkö tanssiinkutsu miehen katsekontaktilla vai voiko nainen tanssiinkutsua myös miestä katseella.

Tästäkin näköjään ollaan kahta mieltä. Toiset tulkitsevat asian niin, että vain mies hakee. Toiset katsovat, että nimenomaan naiset hakevat. Teoriassa ehkä jälkimmäinen on totta, mutta se on saivartelua. Koska milongassa ei ole samanlaista velvollisuutta hyväksyä tanssiinkutsuja kuin vaikkapa lavatansseissa, voi nainen tuijotella ihan rauhassa koko illan, mutta käytännössä mies tekee valinnan, hyväksyykö vai ei, eli nyökkääkö naiselle vai ei. Suomessa ei juuri ole hyväksyttävää antaa pakkeja, mutta milongassa on kehitelty kaunistelemismahdollisuus julkisten pakkien peittelemiseksi. Jo se, että tälläinen mahdollisuus on luotu, kertoo minusta siitä, että pakkeja annetaan ja urakalla. Tilanteessa, jossa naisia oli kovin vähän ja kilpailu heistä suurta, naisilla oli tosiaan varaa valikoida (katselemalla kohti tai väistelemällä toisten katsetta). Nyt naisia on kovin paljon, mutta roolit eivät ole vaihtuneet. Naisilla ei ole saumaa valikoida, jos mielivät kerran illassa lattialle. Naisten onneksi miehiä, jotka ovat aiemmassa elämässään tottuneet muihin hakumetodeihin, on milongoissa: heitä voi tuijotella, ja he saattavat jopa ottaa onkeensa. Mutta kuka sitten haki ketä, that is the question. Katseiden kohtaamisen voi tulkita kuinka vain.

Henkilökohtaisesti minun on vaikea uskoa, että suurin osa heistä, joita on enemmän paikalla, olisi tullut "vain musiikin" tai "vain seurustelun" takia. Näin ollen on tekopyhää uskotella itselleen tai muille, että jos he katselevat tanssijoita lattialla tai vaikkapa varpaisiinsa, he eivät muka haluaisi tanssia.

Lisäksi, minusta on myös tanssiyhteisöä, joka yleensä ei täällä ole kovin iso, heikentää sillä, että a ei tanssi b:n kanssa, b ei tanssi c:n kanssa ja niin edelleen. Tämänhän milongan katseiden väistely mahdollistaa hienosti - ja Helsingin milongoissa on välillä enemmän ihmisiä istumassa kuin lattialla.

En voi yleistää Suomen muihin milongoihin kokemuksen ollessa siltä osin harvemmanlainen.

Kirjoittajan avainsanat: milonga, argentiinalainen, hakumenettely, cabeceo, hakeminen, haku

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu