TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Anttia Antin perään. Nyt Raiski Yöjalassa (Humppis 2012-12-08 13:00)

Anttia Antin perään. Nyt Raiski Yöjalassa

Humppis
2012-12-08 13:00

Perjantai 7.12.2012

Kun Antti-myrskystä oli jotenkuten selvitty ja Antti Ketonenkin Satulinnassa kestetty, oli itsenäisyyspäivän huiskeiden jälkeen vuorossa Markku Aron saappaisiin Dieselin solistiksi tilapäisesti astunut kahdentoista vuoden takainen tangokuningas Antti Raiski Yöjalan estradille nousemaan. Maestrolla nimittäin oli alkanut pumppu sen verran oireilla, että lasaretti kutsui. Sellaista se meillä ikämiehillä tuppaa olemaan.

Paukkupakkaset ovat nyt toistaiseksi takana, joten vain kuuden asteen verran oli miinuksia, kun kärryäni käynnistelin. Kolmannella jo lähti. Kunnon talvikelit kylläkin muuten oli, sillä hanget korkeat nietokset olivat jääneet kiireisiltä lumimiehiltä näillä seuduin herran huomaan. Tankatakin olisi pitänyt, mutta lähiasemallapa olivat pumput huputettuina. Niinpä oli otettava arvokkaampaa menovettä illalla Yöjalkaan auraamattomia katuja sompaillen taittuneen matkan varrelta. Hintaeroa oli peräti viisitoista senttiä per litra. Minäpä nuukailin ja lurautin vain kuusi litraa luottaen siihen, että huput vielä Shelliltäkin poistuvat. Tuon sitten sainkin havaita tapahtuneen, kun yöllä kotiin palatessani koukkasin sen lähihuoltsikan kautta. Tankkasin lisää.

Parkkipaikkoja ei ollut keskustassa edes entiseenkään mittaan saatavilla, sillä hätäisesti aurattujen katujen varsille kertyneet lumikasat veivät niistä ison osan. No, kierros korttelin ympäri antoi sentään muutaman sadan metrin päästä yhden avoimen. Siihen tuuppasin hankeen kärryni.

Pientä jonoa oli jo ehtinyt lippukassalle syntyä, muta nopsasti tuosta selvittiin. Kanta-asiakkaana maksoin 13 ¤ sisäänpääsystä narikan kera. Harvassa olivat tutut nytkin, mutta onneksi ei vielä pikkujounviettäjiäkään näkynyt. Yksi entinen seurakaveri sattui samaan jonoon, joten tuon kanssa tanssien iltani avasin. Seuraavaksi valitsin jonkin aikaa tanssijoita tarkkailtuani kohtalaisen tanssilliselta vaikuttaneen tuntemattoman. Kun tuo osasi seurata ihan mukavasti, hain vielä toistamiseenkin illan kuluessa.

Myöhemmin ilmaantui vielä paikalle yksi vakitanssitettaviini jo toistakymmentä vuotta kuulunut itäisen Uudenmaan alueelta. Häntäpä vaivasin eniten (kolmasti, joista yhteen sisältyi tupla). Myös nyt parin vuoden ajan jokseenkin aina yhteen satuttua ainakin kerran illassa olen hakenut erästä (aivan liian nuorta) paikkakunnan tyttöä, joka nyt oli tullut jalkaisin paikalle, joten aika viileänä oli alkuun. Kolmasti nyt häntäkin hain. Muuan myös viluissaan ollut paikkakuntalainen, jonka kanssa olen pari kertaa aiemmin tuossa kaupunkimme ainoassa tanssikapakassa tanssinut, tuli hakemaan valssille. Varsinainen ylläri oli, kun havaitsin entisen naapurintytön muinaisilta Hennalan ajoilta. Helsinkiin tuo oli muuttanut jo parisenkymmentä vuotta sitten. Nyt oli piipahtanut äitiänsä tapaamaan vanhaan kotikaupunkiinsa. Taitava tanssija, Cometsin kasvatteja konkaritasolla. Imarrelluksi koin itseni kun tämä irtautui seurueestaan ja haki humpalle.

Kun viimeisiksi ilmoittamiani tangoja tanssin sen pitkäaikaisimman vakitanssitettavani kanssa siinä väistöalueella (tango ei enää tungoksessa olisi sujunut), napsahti paikalle eräs eräs kaikkein mieluisimmin tanssittamistani taiturikaunottarista (tangon SM ym.) kumppaninsa kera. Jukka Puotilaa olivat olleet Konserttitalossa katsomassa ja kuulemassa. Juuri jälkimmäiselle tangolle ehtivät.

Itse tosiaan poistuin niin kauan kuin vielä fiilis oli kohdallaan, sillä pikkujoulunviettäjät olivat vasta alkaneet saapua. Vakiintuneeksi tavakseni näkyy tulleen, että häivyn ennen puolta yötä. Niinpä nytkin kävelin narikalle 23.30. Sekin tuolla yleensä asiaan vaikuttaa, että aina menetän istumapaikkani etubaarissa viimeistään kymmeneltä ja joudun loppuajan seisoskelemaan orkesterikorokkeen ääressä olevaan pöytään nojaillen. Tuon lyhyen illan hakusaldo ei tietysti suureksi voinut kasvaa. Neljän tutun ja kahden vieraan kanssa raavittiin kasaan tällainen: 9/3.

Dieselin tahtiin tanssittiin puoli kymmenestä asti. Sitä ennen olivat asialla olleet levyt. Väliaikoina tuntuivat ainakin Finlanders ja Souvarit olevan suosiossa. Solisti nousi korokkeelle toisen seitin alkaessa. Avausrepliikissään A R kertoi lahtelaisista juuristaan: Ylioppilaaksi Lahden lyseosta ja sotapoliisina Hennalassa. Varsin nuorena on herra pysynyt olemukseltaan, vaikka vuosia tuosta kuninkuuden hankkimiseta onkin kulunut runsaasti. Hyvin lauloikin ja yleisönsä otti.

Ihan suuresti arvostamani orkesterin kunniaksi olin taas vetänyt ylleni jo pitkään hyvin palvelleen Diesel-urheilupaitani. Toimii.

Tänään taitaa Pesäkallio kutsua, kunhan pojantyttären synttäreiltä selviän. Musat ainakin ovat taattua tavaraa (Taikakuu ja Helminauha).

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu