TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
TTK (Fee 2012-11-24 6:36)

Korkokengän käytöstä yleensä, ja tanssissa

Pia M
2012-12-02 23:18

Josko tähän jotain laittaisin...

Aikoinaan, kun vielä olin tanssin kanssa tekemisissä, opetin viikoittain paria korkokenkälattariryhmää, sekä pidin toisinaan korkokenkätiivareita - siis tiiviskursseja, joilla opeteltiin korkokengillä kävelyä.

Korkealla korolla tanssiminen on tekniikaltaan erilaista kuin matalalla korolla tanssiminen (loogista.) Sen lisäksi myös kengällä on merkitystä. Sinänsä hienot ja kalliit, tavallisesta kenkäkaupasta ostetut italialaiset ihanat avokkaat eivät todennäköisesti ole hyvät tanssikengät. Sen sijaan varta vasten tanssia varten tehdyt, tanssitarvikeliikkeestä ostetut tanssikengät ovat (yllättävää.)

Esimerkiksi, jumalattoman kauniiden ja sirojen lattarisandaalien korko on yhtä ja samaa kappaletta kengän kantakupin kanssa. Kannan ja kantakupin välissä on sauma, mutta se on pinnoitteen sauma. Kantapiikki on samaa valettua kappaletta kuin kantapäätä tukeva osa, joten korko ei voi irrota muusta jalkineesta kuten Vinttikaivo pelkäsi. Lattarikengän korolle voi laittaa koko kehon painon ilman, että kenkä kärsii.

Tanssikorkkarin, siis sekä vakio- että lattarikengän, pohja myös tyypillisesti on päkiäosastaan pehmeä ja joustava, jolloin se sallii jalkaterän ojennuksen ("nilkan ojennus.") Yllä mainittuun kengän yhtenäiseen tukikappaleeseen kuuluu lyhyt tukiosa, joka yltää noin puoleen väliin jalkaterää pohjan puolella, mutta siitä eteenpäin päkiän suuntaan pohja on joustava. Tällöin jalkaterä saa elää ja toimia hyvin monipuolisesti askelluksen tarpeiden mukaan, toisin kuin "tavallinen" korkkari jossa saattaa olla jopa erittäin jäykkä korokepohja. Korokepohja vie lopunkin tuntuman lattiaan.

Kuten Nadi sanoi, tanssikenkiä tuunataan monella tavalla, tyypillisesti pohjamateriaalien osalta. Eräät laivoilla esiintyneet kollegat kertoivat liimanneensa tanssikenkiensä pohjiin kumiliuskat pitoa lisäämään. Säämiskäpohjien kasteleminen ja käsitteleminen erilaisilla muilla aineilla pidon lisäämiseksi on yleistä. Tanssikengän korkolappu on hyvin pehmeää kumia, myös reunoiltaan, ja siihen on saatavilla korkolapun yli vedettäviä läpinäkyviä tuppia, jotka sekä lisäävät pitoa että suojaavat parkettia viiruuntumiselta.

Liian liukas tanssilattia vaatii erityisesti pitoa ponnistavan jalan päkiäosaan, jotta vartalon paino saataisiin liikkumaan astuvan jalan päällä. Kun paino tulee korolle ylhäältä, ei korko luista alta, ja kanta-askel toteutuu.

Tavallisin ongelma korkokengän käytössä yleensä on, että käyttäjä ei luota jalkineeseensa: pelätään juuri koron katkeavan, tai nilkkojen taittuvan (mitä en koskaan ole oikein osannut hahmottaa - miten nilkka voisi "taittua" korkokengillä?) - Nämä uhkakuvat voidaan poistaa oikeanlaisilla jalkineilla, joihin todella voi luottaa = tanssia varten tehdyt tukevat kengät. Kannattaa muistaa, että kilpatanssi on urheilua, ja tanssikengän tulee siis täyttää urheilujalkineen vaatimukset! - Oikeassa tanssikengässä, lattarisandaaleja myöten, on myös iskunvaimennus päkiässä ja kannassa. Kauneutensa puolesta ne sopivat juhlaan kuin juhlaan, ihmettelenkin, miksei niitä osteta enemmän ihan tavalliseen juhlakäyttöön...

Toinen ongelma korkokengän käytössä on kehonhallinta. Korkokengän käytössä ei voi liikaa korostaa hyvää vartalonhallintaa ja hyvin kannatettua kehoa. On osattava kuljettaa kehon painopistettä oikein: liikkuvan jalan päällä. Monet ikäänkuin työntävät liikkuvaa jalkaa edellään ja pitävät "varmuuden vuoksi" painonsa mahdollisimman pitkään ponnistavalla jalalla, jolloin lopputuloksena on rumahkon näköinen koukkupolvikävely.

Korkokengällä kävellessä otetaan normaali kanta-askel samoin kuin muillakin kengillä. Koska tanssi monesti perustuu kävelyyn, ei kanta-askelen siis pitäisi olla mahdottomuus tanssissakaan.

UGH, vetäydyn takaisin talviunipesääni.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu