TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Antti-myrskyn saattelemana Yöjalkaan (Humppis 2012-12-01 11:53)

Antti-myrskyn saattelemana Yöjalkaan

Humppis
2012-12-01 11:53

Perjantai 30.11.2012

Kärry ei tullut kuntoon, mutta sain sen kuitenkin takaisin, vaikkakin tietokoneen suojakansi takapenkillä ja kamat julkeasti esillä. Viallinen komponentti vaihdetaan vasta parin viikon kuluttua, kunhan se Suomeen ehtii. Iso maanosa tämä Eurooppa!

Päivällä kun hain ajoneuvokseni korjaamolta, ajelin sillä hiukan akkua ladatakseni ja vielä alkuillasta kävin sitä parkkipaikalla lämmittämässä sekä ottamassa jälleen haltuun ”oman” parkkiruutuni, jonka joku oli ehtinyt sillä aikaa varata, kun hiivattini oli korjaamolla.

Kovasta tuulesta ja kymmenen asteen pakkaslukemasta huolimatta uskaltauduin illalla lähtemään Yöjalkaan, vaikka bensakin oli sen verran vähissä, että piti matkalla käväistä muutama litra tankkaamassa. Tuo lähiasema kun nimittäin oli ketjuin ympäröitynä ja huputettuna poissa laskuista. Olisi ollut siinä halvempaa taas (1,544/l). No, onneksi se oli yöllä jo vapautettuna, joten sieltä sittenkin pääsin täydentämään.

Toki olin tietoinen niistä kielteisistä seikoista, jotka tulisivat haittaamaan onnistuneen tanssi-illan syntymistä (pikkujoulut ja siperialaiset sääolot), mutta koin kuitenkin olevan aiheellista saada edes yhtenä iltana viikossa jonkinlaista kontaktia lajitovereihin (homo sapiens).

Harva oli tietysti miehitys ravintolassa, kun sinne muutaman minuutin verran parkkipaikkaa etsittyäni ja sitten kaiken varalta tyhjäkäyntiä ylläpitäen ja rohkeutta keräten olin Hämeenkadun ainoassa vapaassa (auravallit jo rajoittivat) ruudussa. Vakipaikallani, Aleksin etelälaidalla Yöjalan edessä oli törpösti pysäköity siten, että etummaisen auton edessä oli pari metriä tyhjää ja viimeisen taakse siksi jäi myös vain saman mittainen aukko. Niinpä menetin hyvän paikan saannin mahdollisuuden tyhmän pysäköijän vuoksi. No, tosin olisin varmaankin menettänyt sen joka tapauksessa, sillä joku olisi tietysti sen tuolloin vapaaksi jääneen ehtinyt omia. (Murphy's law)

Niin, Tomi Markkolahan se siellä Ferneteineen oli odotettavissa musiikkia tarjoilemaan. Ensin tietysti tuli puolisen tuntia levyltä. Kerran sitten myöhemmin kävi valiaikalevyn kohdalla joku fiba niin, että kappale katkesi kesken ja piti aloittaa uudelleen. Muutenpa ei ollut moittimista, paitsi että paikan päällikkö kävi neuvottelemassa kiipparistin kanssa vasemmanpuoleisen bassokajarin paikasta (joku asiakas oli valittanut, ja kyllähän siihen pylvään ja stagen kulman väliin hankala kapeikko syntyykin). Itse siinä vaiheessa olin jo menettänyt paikkani baarissa ja siirtynyt nojailemaan juuri kyseisen paikan viereen asetettuun pöytään. Kysyttäessä varmistin käsityksen hankaluudesta, mutta samalla totesin myös, ettei sille kaapille parempaakaan paikkaa löydy, sillä bassokaiuttimen kuuluukin olla lattialla, jotta osa äänimateriaalista välittyy myös jalkojen kautta.

Tuosta tuli mieleeni edellislauantai Satulinnassa, missä aulan pappapenkissä peiliseinään nojatessani huomasin sen resonoivan nimenomaan basareiden tahtiin niin, että sain jopa rytmihäiriön oireita siitä. Piti oikaista selkä irti seinästä.

Takaisin Yöjalkaan: Markkolakin siitä kiiruhti ohi, mutta vanhan Riutan vakikävijän tunnistettuaan nopeasti käsipäivää tervehti. Mitään uutta ei tainnut ainakaan sen setin aikana tulla, minkä paikalla olin. Sama taisi olla tilanne sitä ennen Fernetin osalta myös.

Pikkujoulunviettäjiä tupsahteli paikalle illan edetessä. Enimmäkseen näyttivät olevan tanssitaidottomia, mutta varsin huvittelusuuntautuneita kylläkin. Onneksi myös muuan taitotanssijatar ilmaantui omiin vastaaviin juhliinsa kyllästyneenä maisemiin. Ihan oli ensimmäinen käyntinsä, vaikka paikkuntalainen onkin.

Olin jo alkuillasta tanssitellut kolmeakin tuttavaani, joista vain yksi on Lahdesta. Pisimmän matkan päästä tuli tuttava kaukaa vuosituhannen vaihteen tietämiltä. Oli nimittäin Leviltä Helsinkiin palaamassa ja sisarensa luona Lahdessa samalla piipahtamassa. Pari vuotta taisi vierähtää viime tapaamisesta (Tulisuudelma).

Tuon pikkujouluista paenneen paikkakuntalaisen kanssa tulin sitten eniten tanssineeksi, mutta en kehdannut ihan liikaa häntä vaivata, joten poistuin suosiolla jo 23.13.

Tuohon mennessä olin ehtinyt neljän tutun naisen kanssa saada kasaan perin vaatimattoman hakusaldon: 8/1. Yksi tupla tosin tuohon pääsi lipsahtamaan ilman, että asiasta tuli sen kummemmin sovituksi.

Vaikka niitä vallattomina viihteellä olijoita ehti yhteentoista mennessä kertymään kohtalaisen paljon, ei kuitenkaan mitään kummempia vaurioita tullut, vaikka melko vaarallisestikin liikkuvia ja suuntavaistonsa menettäneitä alkoi huolestuttavassa määrin ilmetä.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu