TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
TTK Tähtioppilaat eivät opi tanssimaan (Jerryjee 2011-11-14 9:34)

Kuvan ja äänen synkronointi: kokeellinen osa

Matti Jokinen
2011-11-23 2:02

Ei helppoa, eli ongelmia on rytmin ja ajoituksen tunnistamisessa. Kuvat liikkuu ja ääni kuuluu, mutta ääni tuntuu tulevan aina samassa kohdassa viivenapeista huolimatta.

Siihen on luultavasti kaksi syytä. Ensiksi, painalluksen aiheuttama muutos ajoituksessa on pieni: nappia pitää luultavasti painaa monta kertaa. Esimerkiksi valssissa tarvitaan 33 ulomman (10 ms) napin painallusta, jotta kuva siirtyisi yhden iskun verran etu- tai jälkirytmiin. Tässä kokeessa tarkoitus ei ollut testata rytmin tunnistamista: alkutilassa ajoitus poikkeaa tarkasta synkronisuudesta, mutta sen ei pitäisi liukua toisen iskun alueelle. Joka tapauksessa oikean iskun tunnistamisen pitäisi olla paljon helpompaa, jos animaatioita testataan puolinopeudella. Sen saa päälle vasemman reunan paneelin 1/2-napista.

Toiseksi, ihmisen mieli pyrkii havaitsemaan ympäristöstä loogiset suhteet ja häivyttämään häiriötekijät tajunnan ulkopuolelle. Vaikka kuva ja ääni olisivat havaittavasti epätahdissa, on melko helppo nähdä ne sellaisina kuin niiden kuuluisi olla.

Neljästä ensimmäisestä musiikkilajista tunnistin vain cha cha chaan "tanssikelpoiseksi". Muissa luultavasti rytmin löytäminen olisi ollut vaikeampaa kuin oikeassa lavamusiikissa. Yhden iskun (äänisykäyksen) puuttuminen foksista tuntui aika häiritsevältä, sambasta ja valssista olin pahasti hukassa. Oikeassa musiikissa täytyy siis olla jotain, joka tekee siitä ymmärrettävämpää, vaikka niitä häiritseviäkin elementtejä saattaa olla mukana.

Koska en ole muusikko, sen cha cha chan tekemiseen meni tosi paljon aikaa, joten on hauska kuulla, että työ ei mennyt ihan hukkaan. Kun se oli valmis, mieleen nousi muisto samanlaisesta saksaksi lauletusta kappaleesta, ja pari viikkoa sitten mennessäni myöhässä tansseihin se tuli radiosta ohjelmassa Levynpyörittäjän kylä: Caterina Valenten "Rote Rosen werden blühen" vuodelta 1959 (ranskankielinen versio löytyy Youtubesta).

Merkitsevä ero saattaa olla soittimien määrässä. Cha cha cha -animaatiossa on kaksi soitinta melodialle ja viisi lyömäsoitinta. Lisäksi siinä on pari rytmivinkkiä, joita ei normaalisti soiteta: guiron raapaisu on ykkösellä ja vain ykkösellä (tavallisesti sekä ykkösellä että kolmosella, joskus lisäksi nopeat raapaisut välissä) ja lehmänkello tikittää askelrytmiä 1-2-3-&-4, kun se tavallisesti lyö tasaisesti iskuille 1-2-3-4. Foksissa, valssissa ja sambassa on vain yksi soitin (valssissa on kaksi vähän erilaista pianoa, mutta eroa tuskin huomaa). Samban taustana soiva Tico-tico ei sitä paitsi ole samba vaan choro, se on tarkoitettu väliaikaisratkaisuksi (kunnon sambamelodia on työn alla).

Cha cha chaata kuuntelin moneen kertaan ja tarkasti. Tässäkin tuli aika vakuuttavasti esille se ongelma, mitä olen kuullut (tai ollut kuulevinani) oikeassa tanssimusiikissa. Tulin siihen tulokseen, että kuuluva väli-isku oli muuallakin kuin nelosen ja ykkösen välissä, se puuttui ainoastaan ykkösen ja kakkosen välistä.

Havaintosi on oikea, mutta älä luota tähän musiikkiin, sillä sitä ei ole tarkoitettu esimerkiksi cha cha cha -kappaleesta. Kuuntele sen sijaan Tanssilajeja-osastolta löytyvien linkkien päässä olevat kappaleet ja kommentoi. Esimerkkeihin on tarkoitus sisällyttää sekä lajityypillisiä kappaleita että erilaisia vakiomuodosta poikkeavia kappaleita, joita lavoilla joutuu soveltamaan. Kappaleiden etsiminen on kesken, esimerkiksi suomalaisilla tanssipaikoilla usein kuullusta beatin ja cha cha chan välimuodosta en ole toistaiseksi löytänyt esimerkkiä.

Kirjoittajan avainsanat: rytmi

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu