TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
TTK Tähtioppilaat eivät opi tanssimaan (Jerryjee 2011-11-14 9:34)

Ajoituksen merkitys tanssissa

Matti Jokinen
2011-11-18 21:51

On ilmeisen selvää, että kahta ajallisesti lähekkäistä eri ääntä ei kuulla yhtä hyvin kuin näitä samoja ääniä selvästi erillisinä. Vielä varmemmin, jos toinen äänistä on heikompi. Ehkä tietty taajuus ja/tai riittävä intensiteetti aiheuttaa melko pitkäaikaisenkin (0.01-0,5s, pelkkä arvaus) "kuurouden". Musiikissa niitä osittain päällekkäisiä ääniä riittää. Nimenomaan yksilölliset erot erottaa lähekkäisiä ääniä kiinnostaisivat.

Ohio State University School of Musicin sivuilla on havaintokynnysten aikajana. Sen mukaan kahden peräkkäisen äänen erillisiksi tunnistamiseen riittää kahden millisekunnin aikaero. Mutta äänten järjestyksen havaitsemiseen tarvitaan 20 millisekunnin aikaero. Ja "musical separation" vaatii 100 ms. En ole varma, mitä musical separation tarkoittaa; arvaan että se tarkoittaisi äänten erottumista kahdeksi erilliseksi musikaaliseksi elementiksi. Esimerkiksi mandoliinin äänessä erotamme sarjan nopeasti toisiaan seuraavia helähdyksiä mutta emme koe niitä erillisiksi säveliksi. Iskujen minimiväli on kaavion mukaan 200 ms, mistä seuraa, että iskuina minuutissa lausutun tempon maksimi on 300.

Itse kuulen monet tangokappaleet epärytmisiksi ja jotkut iskut katoavat kokonaan. Ja esim. cha chaassa väli-iskut yhtä hyvin hukkuvat kuin niitä on kuulevinaan vääristäkin paikoista.

Mielenkiintoista. Musiikissahan on pulsseja siellä ja täällä, vain osa niistä osuu iskuille. Perussykkeen pulssien selvin tuntomerkki n, että ne ovat ennakoitavia: ne ovat tasavälisiä, joten seuraava sykäys tulee vakioajan kuluttua edellisestä. Joskus sykäyksen kohdalla voi olla tauko, mutta perussykkeen ennustettavuuden vuoksi sykäyksen voi helposti kuvitella paikalleen, vaikka se ei kuulu musiikissa. Cha cha chan perussykkeen lomassa olevat väli-iskut ovat samalla tavalla ennustettavia: ne ovat tasan kahden peräkkäisen perussykäyksen puolessavälissä. Kiinnostavin niistä on tietenkin nelosen ja ykkösen puolessavälissä oleva, koska sen kohdalla otetaan askel.

Jos haluamme olla tarkkoja, ja miksemme haluaisi, meidän on erotettava toisistaan kappaleen rytmi ja metri. Metri on mielemme luoma pelkistetty ja säännöllinen kuva rytmistä. Metriä hahmottaessamme jätämme huomiotta epäsäännölliset äänet, joita musiikissa on runsaasti, ja toisaalta lisäämme metriin ne musiikista puuttuvat sykäykset, joita siinä sykkeen tasaisen kulun vuoksi kuuluisi olla.

Auttaako tämä perussykkeen ja väli-iskujen ennustettavuus sinua eliminoimaan väärissä paikoissa kuuluvat pulssit?

Kirjoittajan avainsanat: rytmi

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu