TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Kevään parhaat tanssit - Jyväskylän Viihtarissa (KatriinaS 2011-04-10 22:51)

Kevään parhaat tanssit - Jyväskylän Viihtarissa

KatriinaS
2011-04-10 22:51

Olin heittää pyyhkeen kehään siinä vaiheessa kun kaikessa lähtökiireessä sähkötaulusta jymähti sulake, jonka piirissä tietysti piti olla jääkaappi ja pakastin. Kämpästä ei löytynyt ainoatakaan kymmenampeerista, joten asiasta tehden niitäkin piti lähteä kaupantädiltä hakemaan. Toisen kerran luovutusmieliala iski, kun tajusin muistelleeni tanssien alkamisajan tunnin myöhemmäksi kuin se oikeasti oli. Vaikka miten päin laskin kilometrejä, nopeusrajoituksia ynnä muita, tuli yhtälön lopputulokseksi, että myöhästyisin kaikesta tunnin. Mikä vääryys!!!

Vaan jostakin kuitenkin se viimeinen järjenripe huuteli, että melko onneton olet, jos tunnin myöhästymisen vuoksi heität ne loput neljä jäljellä olevaa hukkaan. Siinä samalla hävisi kaikki negatiivinen ajattelu, myös se mitä lompakkoni pörssikurssit mahtaisivat osoittaa sinne, tänne ja takaisin -singahteluni jälkeen, varsinkaan kun polttoainekuluja ei voinut tällä kertaa tasata kenenkään kanssa.:) Mutta kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin minähän en halua jäädä mitään tekemätöntä asiaa katumaan. Siis autoon ja kohti Palokkaa.

Päivä oli ollut jo muutenkin tapahtumarikas, tuntui sille, että tapahtunut oli jo enemmän kuin mulle yleensä koko vuoden aikana - ja lisää saatiin siellä jossakin nelostien varrella. Rekka änkesi sivutieltä nenäni eteen välittämättä siitä, että etäisyyttä toisiimme oli vähemmän kuin on terveellistä ja autossani vauhtia sallitut sata. Koskaan en ole kettuuntunut tien päällä vielä niin paljon kuin nyt; ja siksipä katsoin olevani oikeutettu huudattamaan rinkkaria jollekulle elämäni ensimmäisen kerran. Rekkakuskin ilme oli näkemisen arvoinen. Toivottavasti hän seuraavan kerran kaistaa ylittäessään muistaa katsoa oikean lisäksi myös vasemmalle.

Loppumatka meni ilman enempiä järkytyksiä ja kellokin oli puolellani näyttäessään vähemmän kuin olin alun perin laskenut. Lisää iloisia yllätyksiä oli luvassa kun näin seinälle kiinnitetystä lapusta bändin aloittaneen vasta varttitunti paikalle ilmaantumistani aiemmin. Tämähän alkaa olla jo liian hyvää todeksi, virnuilin kävellessäni tanssisalin puolelle, jossa ensimmäiseksi törmäsin tuttuun tanssittajaan. Mieliala kohosi yhä kohti katonrajaa, siitäkin huolimatta, että tanssijoita yhtäkkiä katsottuna ei todellakaan ollut sitä määrää, jota olin paikalle toivonut/luullut tulevaksi. Mutta tapahtuma täytti reilusti tanssien kaikki tunnusmerkit, mikä on pääasia. Taukolevyjen tasokin illan aikana oli parempi kuin sitten viimeksi.:)

Arvosana illasta on seuraava: kevään ja koko alkuvuoden parhaat tanssit, siitäkin huolimatta, että jalkani taisivat olla kipeämmät tanssimisesta Napiksen Finkku/Varjokuva -ruuhkatanssien jälkeen. Syynä eilisen huikeaan arvosanaan oli illan orkesteri, joka tunnustaa nimekseen La Strada, ja se, että tunsin muutenkin olevani tanssittajien(joista suurin osa oli mulle täysin tuntemattomia tapauksia) keskuudessa varsin vietävää sorttia.:DD Varsinkin illan viimeiset jivet, joiden aikana ihmettelin; "jösses, mähän näköjään osaan jotain", oli ehdottomasti se piste tanssi -iin päälle.:D

La Strada... Edellisestä keikasta oli ehtinyt kulua noin neljä ja puoli kuukautta, mikä omasta mielestäni on tuskastuttavan, suorastaan rikollisen pitkä aika. Rytmiryhmän nuorin jäsen, joka taas näytti olevan elementissään, valloitti kaikki soitollaan ja juonnoillaan, kuten kokonaisuudessaan muukin joukko. Enkä tuntunut olevan parketilla mielipiteineni todellakaan itsekseni. La Strada on vaan yksinkertaisesti omaa luokkaansa. Lattareita, tangoja ynnä muuta mukavaa tuli täyslaidallinen, polkatkin tottakai... :D Tosin nyt viimeksimainitun lajin hakuprosessi, ei aiheuttanut yhtä suurta hilpeyttä kanssaihmisissä, kuin vaikkapa viime viikolla Napiksella hakiessani vakiopolkattajaani.:D Silloin kaikessa kiireessä jäi niinkin oleellinen tekijä kuin porrasaskelma huomaamatta, mikä tietysti aiheutti hakuun aiottua enemmän nöyrää asennetta - yllätin itseni esittämässä tanssiinkutsua polvillani, enkä kahdella jalalla tukevasti seisten kuten normaalit ihmiset. Manasin kyseisen portaan läsnäolon sillä hetkellä alimpaan hornaan, mutta pääasia, että viejä ei säikähtänyt epätavallista hakutapaani. Toisaalta hän saattaa olla tottunut jo ryntäilyyni, jota tunnustan tapahtuneen joskus aiemminkin - tosin ilman edellä mainittua lisävivahdetta.:DD

Tanssien jälkeen poistuin yöhön, joka oli lämpimämpi kuin oli luvattu. Ei tarvinnut pelätä joutuvansa ajamaan pitkin pakkasen kuuroittamia luistinratoja. Kun joskus loppumatkasta väsymys alkoi löytää tiensä totaalisesti jäseniin, hymy hiipi huulille väkisin vielä sittenkin. Ilta oli enemmän kuin onnistunut, ja sen väliin jääminen olisi haitannut hyvin, hyvin paljon...

Mahdottoman isot kiitokset tanssittajille, trubaduureille ja juttukavereille. Näkymisiin.:)

Kirjoittajan avainsanat: La Strada

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu