TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Hiekkarannan avajaisissa (Jatsari 2010-05-17 14:58)

Hiekkarannan avajaisissa

Jatsari
2010-05-17 14:58

Työsiirtolahommat kutsuivat taas Virroille helatorstain tienoissa ja pitkänä viikonloppuna oli vuorossa lumen katkomien puiden korjuuta. Onneksi lämpötila jäi perjantaina himpun verran alle kolmenkymmenen asteen, niin saattoi vielä 12 tunnin työpäivän jälkeen lähteä Hiekkarannan avajaisiin.

Hiekkarannalla ei tiettävästi ole ollut pitkään aikaan perinteisiä tansseja ja väkeä siunaantuikin paikalle aivan riittävästi. Remonttiakin oli tehty talven aikaan mutta lattian lakkaus oli jäänyt viime tinkaan, sillä lakka ei ollut vielä kunnolla kuivunut ja meinasi tarttua töppöset lattiaan kiinni.

Kun on kolmensadan kilometrin päässä kotilavoista, niin oli odotettavissa, että ei juuri tuttuja tule vastaan. Heti ensi silmäyksellä näkyi Julia naisten rivissä ja sehän tietäisi polkan rytkettä, mikäli yleensä polkkaa soitettaisiin. Soitettiinhan sitä – polkka ja olihan se - rytkettä. Tahmea lattiakin oli kuin tehty polkkaa varten. Näin polkan taitajana voi karrikoidusti sanoa, että on se asia etteivät kaikki ole oppineet polkkaa tanssimaan – tilaa on eikä tarvitse ruuhkassa rämpiä.

Taikakuu oli tuttu ja varma tapaus, vaikka Taikakuun musiikki olikin mielestäni muutamia vuosia sitten tanssittavampaa. Parasta Taikakuussa on kuitenkin hitaat, joiden aikana voi pitää daamin skarppina rytminvaihdoksilla

Mistral oli uusi tuttavuus ja samoin Anne Mattila. Vaikka Anne kesämekossa ja kukka hiuksissa on nätti kuin kirsikan kukka ja osaa laulaakin, niin siitä huolimatta ottaisin Mistralin ilman solistia, jos pääsisin valitsemaan. Mistralin ensimmäinen setti ilman solistia oli hyvin soitettua ja monipuolista tanssimusiikkia mm. mainioita lattareita. Toiselle setille tuli solisti mukaan ja siitä eteenpäin olikin lähes pelkkää vaihtoaskeliskelmää. Aika monen orkesterin/solistin kohdalla onkin niin, että pelkkä orkesteri riittäisi eikä solistia tarvittaisi lainkaan. Varsinkin, jos ajattelee asiaa tanssimisen kannalta.

Epämiellyttävin seikka Hiekkarannassa, kuten varmaan monella muullakin lavalla, ovat humalaiset toikkaroitsijat. Taitaa vain olla niin, että järjestäjän on otettava jokainen euro vastaan, että saa homman kannattamaan, kun terassin asukkaat maksavat saman pääsylipun. Meidän tanssijoiden on kai vaan hyväksyttävä se, että ilman anniskeluoikeutta lavat eivät kannata, vai kannattaakohan! Täytyy vain ajoittaa tanssit siten, että alkuillasta tanssii energiavarat nollaan ja lähtee pois siinä vaiheessa, kun kaljoittelijat uskaltavat lavan puolelle.

Tuleeko talouden realiteetit vastaan kummassakin asiassa eli iskelmälaulajissa ja kaljan kittaajissa. Iskelmätaivaan tähdet vetävät väkeä lavoille varmasti enemmän kuin pelkät orkesterit ja anniskeluoikeudet vetävät taas muutakin kuin tanssiväkeä. Molemmat kai täytyy hyväksyä, että homma kannatta ja että yleensä edes on tanssitarjontaa. Näin se vain taitaa olla, valitettavasti.

Miinukset ja plussat ynnättynä ilta oli kuitenkin antoisa. Kunhan lattiakin kunnolla kuivuu, niin Hiekkarannalle voisi povata antoisaa kesää. Esiintyjälistassa on monia mielenkiintoisa nimiä eikä perjantait ole kilpailemassa Vehkan ja Myllyniemen eikä muidenkaan lähilavojen kanssa samoista euroista.

Pitkä ja hikinen päivä metsässä vei sen verran voimia, että puolen yön jälkeen Annen toisen setin alkaessa, piti jättää lava ja lähteä lepäämään seuraavaa hikistä työpäivää varten. Hiekkarannalle tulee varmasti menty uudestaankin, kunhan vain työsiirtolaan saadaan kehitettyä uusia töitä. Olisikohan se mäntypistiäisen toukkien nyppimistä männyn latvoista. Kevyttä mutta vaarallista.

Jatsari

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu