TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Viennistä - kysymys (MLeena 2009-11-06 10:45)

Metri

Lutukolli
2009-11-18 14:07

Tämä minun käsitys voi taas musiikista mitään tietämättömänä mennä täysin metsään. Mutta metriä taitaa olla musiikin tutkijoidenkin aika vaikeaa yksiselitteisesti ja lyhyesti kuvata. Esimerkiksi netistä löytyvässä pro gradu-tutkielmassa "Musiikillinen aikakokemus Steve Reichin sävellyksessä Music for a Large Ensembleon" on Tony Elgland sivulta 12 (pdf s. 15) alkavan kappaleen, otsikolla Metrin ja rytmin teoriaa, aloittanut sanoilla: "Musiikillisen ajan tutkimuksessa viitataan usein musiikin metriin ja rytmiin. Joskus nämä käsitteet sekoitetaan tai niiden suhde käsitetään väärin." Seuraavalla sivulla hän kirjoittaa myös: "Metrin ja rytmin hahmottamisen laeista ei ole päästy lopulliseen yksimielisyyteen. On olemassa kuitenkin joitakin yleisesti hyväksyttyjä hahmottamisperiaatteita." Ja hän on listannut oman tutkimuksensa kannalta tärkeitä periaatteita sivun 13 alaosasta alkaen. Minä en niistä metrin ja rytmin hahmottamisperiaatteista kykenisi sitten koostamaan musiikin metrille mitään sen parempaa kun tuo tanssinetin Rytmin tunnistamin-osiossa oleva määritelmä: "Jaksollisten rakenteiden kudosta nimitetään musiikin metriksi." Elgland kirjoittaa että useat tutkijat ovat kehitellet tuollaisia hahmottamisperiaatteita, mutta hänen tutkielmassaan esittämänsä perustuvat J.D. Kramerin kirjaan "Time of Music. New meanings, new temporalities, new litening strategies." Tutkittavan sävellyksen metriikan muotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä on esitelty tutkielman sivulta 29 (pdf s. 32) alkavassa kappaleessa nimeltä Metrin ja rytmin rakentumisperiaatteet.

Kopioin nyt tähän kuitenkin pätkän Elglandin tutkielman sivulta 13 (pdf s. 16), jos se selventäisi metrin käsitettä tai joku pystyisi sen perusteella sorvaamaan lyhyen ja kattavan musiikin metrin määritelmän.

Yleensä metrin ajatellaan olevan intuitiivisesti tunnettu säännöllinen perusta, jota vasten rytmi rakentuu ja hahmotetaan. Tämä käsitys ei ole aivan väärä; metri on jotakin laajempaa ja stabiilimpaa kuin rytmi. Voimme ajatella esimerkiksi musiikkia, joka on täynnä synkooppeja ja aksentteja, jotka ymmärretään juuri pysyvän metrin luomaa taustaa vasten. Rytmi vaikuttaa kuitenkin metrisen perustan muotoutumiseen. Näin ollen metriä voidaan myös muuttaa rytmin avulla. Metri voi olla musiikista riippuen täysin mekaaninen tai hyvinkin joustava ja vaihteleva. Metriä ei siis pidä ajatella musiikin ulkopuolisena abstraktina laskurina tai täysin kuvitteellisena ilmiönä vaan ennemmin musiikin sisäisenä kellona, jonka kulkua musiikilliset tekijät määräävät. Metriä ja rytmiä kuvataan usein hierarkkisena kokonaisuutena. (Kramer 1988, 81-82.)

Metrin ja rytmin hahmottamisen kannalta tärkeitä ovat aksentit, joita Kramerin mukaan on kolmea tyyppiä: Soittajan tekemä aksentti, rytminen aksentti ja metrinen aksentti (Kramer 1988, 86). Rytmisen aksentin Kramer määrittelee lyhyeksi ajanjaksoksi (lyhyt sävel tai pitemmän sävelen alku), joka on lyhyen rytmisen kokonaisuuden eli rytmisen ryhmän polttopiste (Kramer 1988, 454). Metrinen aksentti on puolestaan piste aikajanalla, joka aloittaa tahdin tai mahdollisesti useampien tahtien muodostaman hypertahdin, jollakin hierarkkisella tasolla (Kramer 1988, 453).


Myös netistä löytyvästä Musiikki lehdessä olleesta kirjoituksesta Musiikkiteknologia kognitiivisen musiikintutkimuksen renkinä voi lukea millaisia teknologisia apukeinoja löytyy musiikin metrin hahmoittamiseen. Siinä kirjoituksessa metristä hierarkiaa on kuvailtu seuraavin sanoin: "Lerdahlin ja Jackendoffin mukaan länsimaisen musiikin metri koostuu hierarkkisesti järjestäytyneiden vahvojen ja heikkojen iskujen vaihtelusta. Korkeimmalla hierarkiatasolla olevat sävelet sijaitsevat tahdin ensimmäisellä iskulla, seuraavaksi korkeimmat tahdin keskellä jne., metristä riippuen." (Lerdahl, Fred - Ray Jackendoff 1983. A generative theory of tonal music. Cambridge, MA: MIT Press.)

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu