TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tannsivan yleisön mielipidettä kaivataan (Hese59 2009-09-10 11:10)

Tanssiravintoloiden suosion laskusta

Lutukolli
2009-09-11 11:49

Humu: ... Havaittavissa on ollut viimeisen viidentoista vuoden aikana perinteisen tanssilavayleisön väheneminen. Enemmän on "vanhaa" porukka poistunut rivistöstä kuin uutta tullut tilalle. Osaltaan sen seurauksena perinteistä tanssiravintolaa ei saada enää riittävän kannattavaksi ja yritystoiminnassa haetaan käsittääkseni kannattavuutta, jopa neljännesvuosittain.

Välillä tätä tanssiravintoloiden suosion vähentymisen syytä on yritetty selvitellä ja perustella eri syin. Varmasti tässäkin on ollut monta selittävää tekijää. Miten paljon vaikutusta lienee valtion harjoittamalla alkoholipolitiikalla? 1960- ja 1970-lukujen taitteessa alkoholipolitiikka muuttui keskioluen vapautumisen myötä melkoisesti. Jo aiemmin suomalainen rajun ryyppäämisen viinaongelmaa alettiin pitää sivistämisen kautta muutettavana kulttuurisena asiana, eikä vain vaikeasti kurin avulla hallittavana geneettisenä heikkoutena (huono ja väkivaltainen viinapää). Sivistämisen uskottiin edesauttavan suomalaisten juomatapojen muuttumista hillitympään suuntaan.

Tilastosta sanotaan näkyvän, että ravintoloissa elävän musiikin osuus alkoi laskea 1970-luvun puolivälissä ja vieläkin enemmän se väheni vuodesta 1982 lähtien. Tähän oli varmasti alkoholipoliitikan vapautumisen myötä seuranneen niin sanotun pubikulttuurin yleistymisellä oma osuutensa. Tanssimisen ilmeisin funktio, kontaktin saaminen vastakkaiseen sukupuoleen, kävi tarpeettomaksi vapaassa pubiympäristössä, jossa sai heittäytyä juttusille kenen kanssa tahansa, koska alkoholijuoman kanssa sai siirtyä pöydästä toiseen.

Muusikot aloittivat 1980-luvulla kampanjan suomalaisen iskelmämusiikin puolesta lauseella: "Oikeissa tansseissa on elävä orkesteri". Iskelmän kriisi, joka nousi tuolloin puheenaiheeksi, oli paljolti aiheutunut elävän musiikin esiintymistilaisuuksien jyrkästä laskusta. Helsingissä ei ollut 1980-luvun puolivälissä kuin viisi paikkaa, joissa elävää tanssimusiikkia esitettiin. Se oli paljon vähemmän kuin 1930- ja 1940-luvuilla.

Päivätanssit ovat olleet tärkeitä ravintolamuusikoiden työllistäjiä, sillä esimerkiksi Helsingissä sekä Vanhan kellarissa että Maestrossa soitti kaksi ravintolaorkesteria 4 - 5 iltana viikossa lähes 2000-luvulle saakka. Ilman päivätansseja ravintolamuusikoiden työllisyys olisi varmasti pudonnut 1970-luvulta lähtien vielä paljon dramaattisemmin. Päivätanssit olivat saaneet alkunsa jo 1950-luvulla, mutta vasta 1970-luvun loppupuoli oli niiden kulta-aikaa.

Ennen 1950-lukua täysin valinneella kurinpidon kaudella alkoholipolitiikan asiantuntijat olivat kantaneet vakavaa huolta siitä, että tanssi anniskeluravintoloissa veti nuorisoa puoleensa. 1980-luvulla myönnettiin jo, että ravintolatanssi voisi vaikuttaa sivistävästi nuorisoonkin. Silloin myös aikuisten viihderavintoloiden muuttaminen diskoiksi lisääntyi, mikä heikensi ravintolamuusikoiden työllisyyttä. Diskoutumisen uskottiin jopa muuttavan koko viihderavintoloiden imagon. Tällöin eräät alkoholipolitiikan asiantuntijatkin kiiruhtivat jo ennustelemaan perinteisten tanssiravintoloiden olevan häviämässä.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu