TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Influenssat ja tanssi (Päivi 2009-08-26 9:57)

Käsien desinfioinnista ja niissä käytettävistä alkoholihuuhteista

Lutukolli
2009-08-27 16:56

Kun kukaan ei oikein mitään selvää tutkimus ym. faktaa ole käsihuuhteiden vaikutuksesta virus- tai bakteerikantojen resistiivisyysmuutoksiin esittänyt, laitan nyt tähän sen, mitä itse löysin asiasta. Tämä on osa "lääkärien ammattilehdessä" vuonna 2004 julkaistusta artikkelista Tarttuuko tauti kättelyssä?, Annakaisa Suominen ja Pentti Huovinen [Duodecim 2004;120:305-10]. Siinä on sivuilla 307-308 Kädet ja mikrobit"-nimisessä kappaleessa seuraava tekstiosuus:

Suurin osa infektioista tarttuu ihmisten välisissä
kontakteissa, ja käsihygieniaa parantamalla
voidaan merkittävästi torjua tartuntoja sairaaloissa
ja hoitolaitoksissa (Steere ja Mallison
1975, Larson 1988, Bryan ym. 1995, Pittet ym.
2000). Erityisesti flunssaa aiheuttavat virukset
siirtyvät ihmisestä toiseen käsien välityksellä.
Virukset siirtyvät helposti sormista nenään ja
sen limakalvolle tai silmien sidekalvoille, joiden
soluissa ne pystyvät lisääntymään ja voivat aiheuttaa
infektiotaudin (Reed 1975).

Infektioiden määrän vähenemisen taas on todettu olevan suoraan yhteydessä käsihygienian parantamiseen, minkä vuoksi käsihygienian ko- hentamisen voidaan katsoa olevan tärkein yksittäinen toimenpide esimerkiksi sairaalainfektioiden torjunnassa (Lumio 1993, Jarvis 1994). Sairaaloissa epidemioita aiheuttavat mikrobit liikkuvat useimmiten juuri henkilökunnan ja potilaiden käsien välityksellä. Samanlaisia tutkimustuloksia on saatu myös päiväkodeista, joissa käsihygienian tehostaminen osana muita hygieniaa parantavia toimenpiteitä on vähentänyt infektioiden määrää merkitsevästi (Uhari ja Möttönen 1999). Ei siis liene syytä epäillä, etteivätkö käsivälitteiset tartunnat olisi yleinen infektioiden leviämistapa kaikkialla.
Sairaaloissa suositaan käsihygienian toteuttamisessa nykyään alkoholihuuhteita, joiden käytön on todettu vähentävän merkitsevästi sairastuvuutta infektioihin (Widmer 2000, Teare ym. 2001, Pittet ym. 2000). Alkoholikäsihuuhteiden käyttö onkin merkitsevästi tehokkaampi tartuntojen ehkäisemisessä kuin antibakteeristen saippuoiden käyttö (Girou ym. 2002). Pelkkää alkoholikäsihuuhdetta ei kuitenkaan pidä käyttää, jos kädet ovat näkyvästi likaiset (Pittet ja Boyce 2003). Tällöin lian mekaaninen poistaminen ja vesipesu saippualla on ensisijainen toimenpide. Tämän jälkeen voidaan käyttää alkoholikäsihuuhdetta (Ojajärvi ym. 1999).
Alkoholikäsihuuhde tehoaa hyvin bakteereihin, mykobakteerit mukaan luettuina, ja suurimpaan osaan viruksista (Grönroos ja Ratia 1999; Widmer 2000). Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta bakteerien itiöihin (Weber ym. 2003). Itiöitä muodostaviin bakteereihin kuuluu myös Clostridium difficile. Käsien huolellinen vesipesu saippualla onkin suositeltavin menetelmä silloin, kun on jouduttu tekemisiin itiöitä muodostavien bakteerien kanssa. Alkoholihuuhteiden tehoa erilaisiin viruksiin ei ole luotettavasti tutkittu, mutta alkoholihuuhteen käyttöä pidetään virusten eliminoimisessa parempana menetelmänä kuin käsien vesipesua saippualla (Widmer 2000). Mikrobien alkoholiresistenssin kehittymistä ei ole ainakaan toistaiseksi raportoitu. Potilaiden hoidossa käsihygienia kosketuksen - siis myös kättelyn - jälkeen toteutuu optimaalisesti, kun käytetään alkoholikäsihuuhdetta juuri ennen jokaista potilaskontaktia ja heti sen jälkeen.
Toistaiseksi ei ole annettu ohjeita alkoholikäsihuuhteen käytöstä sairaaloiden ja laitosten ulkopuolella. Tähän tarkoitukseen huuhdetta on tarjolla pienissä 100 ml:n pulloissa, joita on helppo kuljettaa mukana. Kotona huuhteita voitaisiin ajatella käytettävän sairaita perheenjäseniä hoidettaessa vastaavaan tapaan kuin terveydenhuollossa.

Itse ymmärrän tuon tekstin niin ettei näille käsihuuhteille resistiivisiä pöpöjä olisi löytynyt. Voinhan olla väärässäkin?

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu