TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Kaksi tanssikulttuuria kohtasivat Särkässä 22.7. (Seikkailija 2009-07-23 21:45)

Kaksi tanssikulttuuria kohtasivat Särkässä 22.7.

Seikkailija
2009-07-23 21:45

Särkkä on tunnettu nuorten suosimana tanssilavana, jonne varsinkin näin heinäkuussa kokoontuu paljon suht harvoin tansseissa käyviä nuoria viettämään iltaa ja jonkin verran pyörähtelemään parketin puolella. Illan aikana saatetaan hieman kuppiakin ottaa ja illan perimmäisenä tarkoituksena on nähdäkseni tutustua vastakkaiseen sukupuoleen tanssin ja ennen kaikkea jutustelun merkeissä. Keskiviikkona tämä nuorten tanssikulttuuri kohtasi sen toisen, minulle hieman tutumman tanssikulttuurin, kun kaksi hyvää esiintyjää (Sinitaivas ja Anneli Mattila & VIP) houkuttelivat paikalle taitureita aina maailman huipulta asti.

Vaikka luenkin itseni aktiivitanssijaksi ja kursseja käyneeksi helikopterimieheksi, koen tiettyä kotoisuuden tunnetta astellessani Särkän lavalle. Nimittäin täältä löytyy vielä niitä ihmisiä, joiden kanssa ei tarvitse kaivaa taskunpohjalta kaikkia kikkakolmosia, vaan perusvaihtoaskelfoksikin saa tytölle hymyn huulille. Uskomatonta on myös se, että jos lattarit pärähtävät soimaan, niin ei tarvitse välttämättä änkeä keskilattialle tönittäväksi vaan voi vain tyytyväisenä hiihtää lavaa ympäri ja jutella mukavia.

Oli suorastaan virkistävää ensin diskoswingailla takalavalla tulkinta huipussaan, sitten pitää taukoa katsellen huikeita tanssiesityksiä ja sitten foksailla aivan perustanssia samalla tutustuen uuteen ihmiseen. Tätä lavatanssi on mielestäni parhaimmillaan! Niin huiput kuin taviksetkin mahtuvat samalle lavalle pitämään hauskaa. Ehkäpä joku saa kipinän mennä tanssikursseille oppimaan uutta ja jopa alkaa harrastaa tanssia enemmänkin ja joku toinen taas huomaa, kuinka voi pitää hauskaa ilman kymmeniä kuvioita vain katsomalla paria silmiin, hymyilemällä ja nauttimalla toisen läheisyydestä.

Oli myös mukava seurata nuoria artisteja työssään. Annelin ohjelmisto koostuu peruslavatanssi- ja bugg-, fusku- ja rokkimusiikista. Tämä vetoaa enemmän nuorempaan väkeen, veikkaisin. Sinitaivas puolestaan jaksaa ihastuttaa lähes kaikkia musiikillaan. Taisi taas illan aikana tulla kaikki olennaiset lavatanssilajit iloisella asenteella ja sopivasti instrumentaalisilla jipoilla höystettynä. Jostain se Juhiskin aina löytää rummuistaan uusia ääniä jo moneen kertaan kuultuihin kappaleisiin peruskonseptin silti leviämättä. Välillä myös bändin spiikkauksista huokuu tunne, että heillä jäi ilta kesken, vielä olisi pitänyt soittaa se ja se kappale. Se on harvinaista, sillä yleisasenne artisteilla tuntuu olevan, että keikka hoidetaan äkkiä alta pois, että päästään pois. Toivottavasti tätä intoa ei vie pojilta pois älyttömän kova keikkatahti. Tahdon vielä mainita VIP-orkesterin, joka olisi ansainnut encoret, sillä mielestäni he soittivat hyvät setit ja porukkaa oli vielä viimeisilläkin valsseilla runsaasti. Tampereen seudulla tuntuu olevan herkemmässä myös solistin orkesterin kiittäminen hyvästä illasta.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu