TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Kisarannan kuumuudessa (Humppis 2009-06-13 12:00)

Yksinäinen ilta Kisarannassa

Seikkailija
2009-06-13 15:59

Kimppamatkat lavoille ovat tuoneet yllättävän paljon lisää sosiaalisuutta lavailtoihin. Autossa ei pääse "karkuun", joten jutustelu on parasta ajanvietettä. Lavoilla tanssi-intoinen väki ei yleensä malta pitää taukoa yhtä kappaleparia kauempaa ja näin syvällisemmät keskustelut jäävät väliin.

Nyt kuitenkin suuntasin yksin tansseihin toteakseni paikan päällä, ettei se siitä kummoiseksi muutu vaikka ympärillä väkeä onkin. Humppis on usein maininnut, että välillä iskee tunne, että on ihan sama onko paikalla vai ei, kukaan ei huomaisi vaikkei olisi paikalle saapunut. Nyt tällainen sama tunne puski päälle illan mittaan. Tunteellehan ei mitään voi, totuus voi olla toinen. Koskaanhan ei tiedä, vaikka joku salaisesti odottaisikin minun hakuani. Se ei välttämättä tule ilmi koskaan.

Yksinäisyys on mielenkiintoinen asia. Ihminen voi olla yksinäinen vaikka eläisi ihmisten ympäröimänä ja omaisi suuren määrän ihmiskontakteja. Toisaalta joku raja-alueen asukki saattaa mielestään elää hyvinkin sosiaalista elämää, vaikka saattaa viettää viikonkin näkemättä ketään. Eri ihmiset kaipaavat sosiaalisia suhteita eri mittasuhteissa. Ulkopuolisten on vaikea tietää, kuka ihminen on seuraa vailla.

Lavoille kokoontuu illasta toiseen paljon yksineläviä henkilöitä. Osalle tanssi-illat ovat viikon ainoita kunnon kontakteja muihin ihmisiin ja toisille vain täydennys sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jotkut ovat hyvinkin tyytyväisiä elämäntilanteeseensa ja toiset etsivät kuumeisesti elämänkumppania. Monet vääntäytyvät paikalle vain sen vuoksi, että lavalla on mahdollisuus tavata vastakkaista sukupuolta. Eivät he erityisemmin nauti tanssin tuomasta hurmasta, jos heidän kohdallaan hurmasta voi puhua. Hakurumban tuoma stressi, tanssilajivalikoiman aiheuttamat suoristuspaineet, ruuhka, kuumuus, melu ja pitkä ajomatka tekevät tanssi-illasta aikamoista puurtamista. Toiveikkaana saattaa tavata mielenkiintoisen henkilön, joka sitten osoittautuukin "vain-tanssimassa"-tyypiksi, joka nauraa haukurivissä, kun seuraa etsivä rohkaistui tekemään aloitteen.

Jokaisen olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään, että mitäpä jos oma rakas yhtäkkiä katoaisikin rinnalta ja pitäisi palata yksinäisyyteen. Ehkäpä sitä suhtautuisi toisella tavalla lavan monenkirjavaan väkeen ja ymmärtäisi hieman paremmin monen käyttäytymistä. Asiat joista itse on ylpeä ovat kaikki hetkessä poissa, jos niin on käydäkseen. Ja näin on monelle käynyt.

Nämä ajatukset päässäni lampsin lämpimässä kesäyössä autolleni ja mietin, että huonon tanssi-illan merkitys on loppuen lopuksi pieni. Vielä nasitenhaun alkaessa tarkoituksenani oli kirjoittaa raportti, joka olisi sisältänyt paljon negatiivisia kommentteja illasta. Mutta loppuillan aikana mieleni muuttui ja totean vain, että pakkohan illan oli jotain tarjota, kun olin melkein loppuun asti. Ei aina tarvitse olla niitä bestiksiä paikalla. Minä saan iloni tanssista ja sain illan aikana tanssia -> eipä valittamista.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu