TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Lauantaitanssit 28.3.2009 Karjalatalolla (Lutukolli 2009-04-02 12:18)

Lauantaitanssit 28.3.2009 Karjalatalolla

Lutukolli
2009-04-02 12:18

Aioin jo jättää koko tilaisuuden mielestäni koska siitä on jo kulunut monta päivää, mutta laitan nyt vaikkapa MLeenan toivetta toteuttaaakseni jotain tästä tilaisuudesta. Ja koska näitä minun jorinoita ei kuitenkaan kukaan lue, niin en Jenkkiksen lailla pelkää roskaustakaan, tai että Matti mainoksena heittää oikopäätä roskikseen. Ja karttuihan sen vanhan moderointikäytännön aikana jo kokemusta puolentoistavuoden "karanteenista". ;-)

Joskus tällekin palstalle on tullut mielipiteitä siitä, mikä on sitä oikeaa tanssimusiikkia tai minkä tyylisen musiikin tahtiin haluttaisiin tanssia, sen orkesterin tarjoaman valikoiman sijasta. Koska lauantain 28.3.2009 Hesarissa oli pikkuilmoitus: Tanssit Talolla! Juhani Virran Orkesteri, tuli mieleen että tuolla ei varmaan jytise rockpoljento, särökitara sahaa raivokkaasti tai rumpali tao taustalla vimmatusti. Eipä myöskään mitään lattari- ja italohapatusta, vaan tarjolla on sitä oikeaa suomalaista tanssimusiikkia, kotimaisen tanssilavakulttuurin vaihtoaskeleen ja tiiviin syliotteen nostalgia-aikakaudelta, jolloin rytmistä usein vastasi mies ja haitari.

Siispä tällä kertaa suunnistemme lauantai-illan huumaa tarkkailemaan ilmoituksen osoitteeseen. Aluksi lumiräntää päin pläsiä Ison Pajan kulmalta Harkimon hallin nurkalle tallustaessa, sitten seiskakakkosen dösällä Koskelantielle ja Joukolan puiston pysäkiltä mäkeä ylös kävellen Karjalatalolle, mielessä pääsylipun hintaan sisältyvät pullakahvit.

Ulko-ovelle kuulunut humppa oli jo ehtinyt jalkineiden vaihdon ja pääsylipin lunastuksen aikana vaihtua tangoksi kun astelimme tanssisalin puolelle. Orkesterissa haitaria hivelikin ennakkokuvitelmaani vastaamattomasti nainen. Loppuosan bändistä muodosti jonkinlaista kosketinlautaa käyttänyt mies. Orkesterille nimensä antanut herra hoiti lauluosuuden. En tiedä onko hän Tangokuningas Virralle mitään sukua, mutta samanlainen valkoinen takki ja rusetti kaulassa hänelläkin oli kuin muistelin Olavilla joissain kuvissa nähneeni. Tämänkään laulusolisti Virran äänessä ei ollut moittimista. Myöskin orkesterin soitto kuulosti ihan hyvältä. Aina ei tosin näistä nykyajan soittokoneista tiedä sitä kuinka paljon kuulluista soinnuista tulee jostain koneen syövereistä. Tällä kertaa en tosin tuollaista epäillyt ja soittajien sekä solistin "yhteissoitanto" sujui luontevasti.

Yritimme suoritua tansseista tällä kertaa perinnetanssien mukaisessa syliotteessa kädenalitusta välttäen. Varovaista liikehdintää edisti myös liukkaalta tuntuva lattia. Koska osa tanssiväestä näytti kuitenkin menevän keskilattialla irto-otteessa tempauduimme mekin kuitenkin sinne mukaan reippaampitempoisen foksin päästessä ilmoille. Taas saatiin täälläkin laittaa tassua toisen eteen ja hölmöillä ihan estottomasti. En tiedä katsoiko joku sen esiintymiseksi? Musiikki ei ennakko-odotusten mukaisesti ollutkaan aivan sitä valssi-foksi-humppa-linjaa, vaan enemmän vanhempaan tanssittavaan iskelmämusiikkin painottuvaa. Tulihan jopa yhdet sambat ja cha-chatakin.

Tanssiväki oli enimmäkseen kohtalaisen iäkästä. Lähes kaikki pariskuntia. Vain muutamia yksintulleita naisia, joita ainakin järjestysmies yritti tanssittaa. Taisi olla muutama irtomieskin. Noin 25 paria jossain vaiheessa arvioin väkimääräksi. Joskus aiemmin vastaavissa lauantain Karajalatalon tanseissa on ollut enemmän kansaa.

Lattian muistin entisiltä käynniltä melko liukkaaksi. Silti laitoin jalkaani haljasnahkapohjaiset lattarikengät. Se oli virhe. Tällä kertaa lattia tuntui omilla patiineillani lähes luistinradalta. Samaa valitteli kultani nahkapohjaisissa tossuissaan. Joku omituinen aine lattiassa oli, sillä tukkeutuneiden pohjien lisäksi ne kiiltelivät kuin tummanruskealla lakalla kiiltäväksi vedettyinä, ohuena irtoavana kalvona.

Päivi pyysi viime viikolla informoimaan näkyikö "Earth Hour" tanssipaikoilla. En havainnut mitään siitä tässä tilaisuudessa.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu