TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Järkyttävästi joukkoa Jäkessä (Humppis 2009-01-31 11:06)

Järkyttävästi joukkoa Jäkessä

Humppis
2009-01-31 11:06

Pakkanen ei pelottanut näköjään tanssijoita, kun poikkeukselliseen kahden yhtyeen iltaan piti Järvenpäähän päästä.

Kahdeksan noita asteita tosin vasta lähtiessä tällä Lahdessa oli, mutta säätieto lupasi kiristyvää. Vallan toisenlaiset olivat lukemat jo paluumatkalla, joka suuntautui hiukan koukaten Suomenlahden jäätilanteen toteamassa käyden erilaisten ilmastovyöhykkeiden läpi.

Kolmestatoista lähdettiin liikkeelle, ja siinä se mittari jököttikin aina siihen asti, että ruvettiin pohjoisen palatessa tulemaan Mäntsälään, jolloin alkoi pakkaslukema hiljakseen kasvaa. Kylmintä oli Hollolaa läpäistessä, 18 astetta. Täällä Lahti-cityssä sentään jäätiin vielä puoli kolmelta kuuteentoista. Toista oli nyt aamulla: yhdeksäntoista astetta pakkasta, mikä taitaa olla tämän kolkan ennätys tälle talvelle.

Niin, sitä tanssiväkeä toki oli jonoksi asti ovella jo varttia vailla kahdeksalta, mutta aika nopeasti tuosta sisätiloihin sentään pääsi. Jokseenkin vain tuttuja ihmisiä näkyi joka puolella, joten ennalta arvattu tulos oli syntymässä. Olin kuvitelllut loppiaisaaton Satulinnatansseissa (Finlanders & Sinitaivas), ettei enempää tuttuja enää millään voi sattua yhtä aikaa samaan paikkaan. Taisi tulla väärin luulluksi, sillä Finkut Myrskytuulella ryyditettyinä onnistuivat nyt vielä puristamaan tuostakin yli.

Ajoittain oli tuskaisenkin täyttä, mutta hyvin silti selvittiin. Joku esitti tässä muutama päivä sitten kainon toivomuksen, että lattian reunoille jätettäisiin riittävä tila myös stand-tanssien ajaksi kiertäjiä varten.

Aika mahdotonta tuo eilen ainakin useimmiten oli, sillä kädenalittajaa oli yli 90% joukosta sellaisten kappaleiden ajan, jolloin luontevinta oli tanssia avoimella otteella.

Niinpä itsekin yritin muutaman kerran pysytellä orkesterikorokkeen vieressä olevan oven edustan kolkkauksessa, kiertäjen tieltä poissa, mutta kyllä siitäkin silti maton kautta pyrittiin ulkopuolelta koukkaamaan, vaikka lattialla seisovat bassokajaritkin rajasivat aluetta ihan osoittelevasti.

Jokunen lattari ja swingi tuli alkuun puserrettua myös keskilattialla salin orkesterinpuoleisessa osassa, mutta myöhemmin tajusin sentään hakeutua narikanpuoleiseen, jolloin tallotuksi tulemisen vaara pieneni oleellisesti. Onneksi noilla alkuillan kerroilla oli puoliammattilaisia kyydissä, joten vauhdista huolimatta ei törmäilyä juurikaan tapahtunut.

Ilta alkoi ihan yhtä lämpimin halauksin kuin Aitoossa viimeksi, kun saman heti eteisessä kohtaamani soman typykän viereen istahdin kenkiä vaihtamaan. Tuplaherkku tuli nautituksi siinä, sillä tummempi ja paljon pitemmältä ajalta tutumpi kaverinsa seurasi oitis esimerkkiä. Tämän koko huoneellisen tanssipalkintoja kahmineen kanssa sitten illan tanssien avasinkin. Ja heti perään sain napatuksi sen ensihalaajankin.

Aika monen jo Satulinnassa viimeksi taas tavatun kanssa tuli nytkin tanssituksi (ei yhdenkään vieraan -ymmärrettävästi), mutta jokunen harvinaisuuskin sentään osui kohdalle.

Paluukyydin tilanneen kanssa puikahdimme polkkien alkaessa alakertaan ja juominemme uusittuun kahvion takahuoneeseen, missä luiskahtikin jutellen puoli tuntia kevyesti. Tuolloin ei tungos vielä ollut aivan huipussaan.

Juuri ennen naisten puolituntisen päättymistä ehdittiin takaisin ylös. Nyt oli jo todella täyttä.

Jossakin vaiheessa iltaa sitten lopulta rohkaistuin riittävästi hakeakseni jo kauan kyteneen suunnitelmani mukaisesti valtakunnan swingarihuippuihin lukeutuvaa pikkuruista taituritarta. Kuulutettiinkin jenkat, mutta en silti enää perääntynyt, joten fuskaillen nuo mentiin (jenkkani on ruostunut pilalle jo kauan sitten, kuten muutkin ”kansantanssini”). Ihan vieraaksi tuota ei voinut sanoa tietystikään, kun niin usein on samoissa tansseissa sentään oltu, mutta yksi ennen tanssittamaton siis kuitenkin tuli meriittilistalle.

Pitkälti yli puolet tutuista jäi tanssittamatta, mutta mahdottomalle ei mitään voi. Sitäpaitsi olin lykännyt kahvitaukoakin jo aivan sietokyvyn äärirajoille asti, joten nälkäkuolema tai ainakin kunnon totaalinen katkeaminen uhkasi kaiken aikaa. Siispä lopulta joskus yhdentoista jälkeen sain särvittyä sufeet ja mussuteltua hevosenkenkäviinerinkin. Jo helpotti. Noilla mentiinkin sitten melkein loppuun asti. Finkkujen encoreiden jälkeen parit levybiisit vielä ja sitten narikkaa kohti.

Vaikka aivan täyttä iltaa ei tullutkaan tanssituksi (01.20 siis pois), syntyi tuhdisti taukoillunkin illan saldoksi vallan mallikelpoinen 22/11. Tuossa mukana tuplia ja muita multia (muuan supersuosikkini esitti muutamankin jatkopyynnön, jotka riemumielin otin vastaan -lopulta ne salsatkin, joita vaille olen jo monena iltana eri paikoissa jäänyt).

Kun vasta kolmen jälkeen pääsin nukkumaan ja jo kahdeksalta heräsin, ei tänään ole mitään asiaa tassimaan, mutta huomenna jo Aitoo kutsuu vahvasti. Pakkanenkin siihen mennessä ehtii hellittää roimasti.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu