TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tanssimusiikki vastaan iskelmä (Kaminiitto 2009-01-21 19:33)

Tanssimusiikin rakenne

Kryssi
2009-01-22 22:04

Mutta noista kaavioista sain ensilukemalla helposti sellaisen käsityksen, että tuossa kolmimuunteisessa tavassa siiryttäisinkin musiikissa käyttämään kahdestoistaosasäveliä ((C2)-rivi), kun suorassa käytettäisiin kuudestoistaosasäveliä ((C1)-rivi).

Pitää paikkansa - ainakin esitetyssä musiikissa eli soitossa.

Ilmeisesti asia ei ole näin, vaan tuota (B)-rivillä tehtyä kahdeksasosajakoa kolmimuunteisessa soittajat esittävät siten, että painollinen puolisko on pidempi kuin painoton, puoliskojen suhteessa 2:1. (Vai onko tämä sama asia kuin eripituiset osasävelet- mitä ovat oikeat termit - miten soittajat asian käytännössä soittimilla hoitavat?)

En ole ihan varma, mitä haluat tiedustella.

Shuffle-musiikissa iskut jaetaan kahteen eripituiseen osaan, joista ensimmäinen on painollinen ja soitettaessa pidempi kuin jälkimmäinen. Silloin kun jakosuhde on 2:1 (eli isku jaetaan kolmeen yhtäpitkään osaan, joista ensimmäinen ja kolmas soitetaan), puhutaan kolmimuunteisesta musiikista. Tosin esimerkiksi Sibelius-Akatemian Musiikinteoria I -sivustolla kolmimuunteisuus kuvataan shufflen synonyymiksi. Minun mielestäni tämä on harhaanjohtavaa, silloin kun shufflen jakosuhde ei ole 2:1.

Kolmimuunteisessa musiikissa iskut koostuvat siis kahdesta osasta, joista ensimmäinen on painollinen ja soitettaessa kahden kahdeksasosatriolin eli kahdestoistaosan pituinen ja jälkimmäinen on painoton ja yhden kahdeksasosatriolin eli kahdestoistaosan pituinen.

Eri asia sitten on, miten kolmimuunteisuus esitetään nuotinnuksessa. Musiikinteoria I -sivustolla annetaan kolme erilaista tapaa nuotintaa kolmimuunteista musiikkia (huomaa, että esimerkissä tahtilaji on 3/4 eikä 4/4 niin kuin kolmimuunteisessa tanssimusiikissa):

Kolmimuunteista musiikkia nuotinnettuna

Esimerkissä esitetyt jakosuhteet ovat a) 1:1 b) 3:1 ja c) 2:1. Kolmimuunteisessa musiikissa nämä kaikki kuitenkin soitetaan 2:1-sufflena. Esitystapa c vastaa siis soittotapaa kaikkein parhaiten. Se onkin tavallinen esitystapa klassisessa musiikkiperinteessä, jossa rytmi usein vaihtelee usein kappaleen sisälläkin ja jossa triolipohjainen pohjajako on poikkeus, jolloin poikkeusten merkitseminen nuotteihin on oleellista.

Sen sijaan rock'n'swing- ja jazz-musiikissa kappaleen pohjajako säilyy yleensä samana koko kappaleen ajan, jolloin on turhaa merkitä triolipohjaisuutta tai shufflen jakosuhdetta neljään kertaan jokaiseen tahtiin. Usein käytetäänkin esitystapaa a ja lisäksi saatetaan kappaleen alussa todeta, että soitetaan swinginä tai shufflena. Tällöin soittajien pitää tulkita nuotteja ja soittaa kolmimuunteisesti (eli esitystavan c mukaisesti), vaikka nuoteissa käytettäisiinkin suoraa kahdeksasosajakoa (eli esitystapaa a).

Esitystapaa b en ole nähnyt käytettävän muuten, kuin jos kappale on tarkoitus soittaakin 3:1-jaon mukaisesti. En tosin ole muutenkaan nähnyt kovinkaan paljoa swing- tai jazz-nuotteja, joten ehkä sitäkin käytetään kolmimuunteisen musiikin esittämiseen.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu