TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Onnea etsimässä (Seikkailija 2008-12-21 20:23)

Onnea etsimässä

Seikkailija
2008-12-21 20:23

Koska lavatanssi muuttuu koko ajan yhä enemmän marginaaliryhmän harrastukseksi, on virkistävää välillä poiketa katsomaan, mitä tanssi merkitsee valtaosalle suomalaisista. Se ei nimittäin ollenkaan pidä paikkaansa, että suomalaiset eivät tanssi. Täytyy vain etsiytyä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.

Tämä tanssi-ilta lähti käyntiin kuin normaalikin lavatanssi-ilta. Ensin sukellus suihkuun, sitten hieman ruokaa sisään ja lopuksi hammashuolto ja tankin tyhjennys. Ensimmäinen poikkeus kuitenkin tuli jo ruokaillessa, kun tuli nautittua viiniä ruokajuomana. Tuttu tekee sen verran mainiota kotiviiniä, että sitä kelpaa nautiskella illan alkajaisiksi.

Kuten jokainen fiksu kansalainen, myös minä en suunnannut viinin nauttimisen jälkeen autolleni vaan kävelin vesisateessa bussipysäkille. Vajaan kymmenen minuutin päästä bussi tulikin ja 10 minuutissa siitä olin keskustassa. Mutta vielä ei ollut tanssin vuoro, vaan päätin toimia tänä iltana kuin keskiverto Suomen kansalainen. Käppäily kaverin luo ja nauttimaan pari olutta. Porukkaa saapui paikalle enemmänkin, tuttuja kaikki ja vasta puoli yhdentoista aikaan oli sopiva hetki suunnata tanssin pyörteisiin.

Kohteenamme oli Onnela, joten nimen perusteella illasta sopi odottaa jotain vastaavaa kokemusta kuin mitä Satulinnassa saa kokea. Ovella todistimme jälleen tutun ilmiön, ikärajat koskevat vain miehiä. K-20 oli merkintä ovessa, mutta seurueemme nuorimmat jäsenet 18 v. kumpikin pääsivät näppärästi sisälle. Seurueemme vanhimmalta jäseneltä (32 v. mies) edelleen kysytään usein papereita, ei tosin nyt tällä kertaa.

Kaverit jaksavat hämmästellä lavatanssiharrastustani, koska se on kuulemma niin kallista. Noh, Onnelaan oli sisäänpääsymaksu 6 euroa, narikka 2 euroa ja kun ostin yhden oluen, niin yhteissumma pompsahti 13 euroon, mikä on aika normi lavatanssi-illan sisäänpääsymaksu. Okei, kuka käski ostaa sen oluen, mutta halusin viettää illan kuin normikansalainen. Itse asiassa normikansalainen tuskin olisi tyytynyt siihen yhteen juomaan, mutta minä pihistelin ja kittasin loppuillan vettä. En tosin pelkän hinnan takia, vaan siksi että pystyin tarkastelemaan tätä tanssiympäristöä analyyttisesti.

Aina välillä tulee miettineeksi monenkin ilmiön kohdalla, että kuinka pitkälle voidaan mennä? Tekniikan puolella askarruttaa tämä langattomuuden leviäminen miltei kaikkeen ja kuinka se on IN. Onnelassa mietin kuinka levottomammaksi ja sekavammaksi tanssiympäristö voi enää mennä? Musiikki oli aivan älyttömän kovalla niin ettei keskustelusta tullut yhtään mitään. Valot vilkkuivat niin ankarasti, ettei tiennyt valaistuuko vai sokaistuuko. Lisäksi savukone sylki tasaisin väliajoin hengitystiet täyteen savua. Kuinka moni tästä oikeasti nauttii ja kuinka moni käy vain sen takia Onnelassa että se on IN? Ja kuinka moni sen takia, että sieltä saattaa löytää yhteyden vastakkaiseen sukupuoleen?

Tanssilattia oli kyllä selvästi tyttöjen valloittama ja jätkät valuivat mukaan joko tyttöjen pakottamana tai iskumielessä. Ainakaan meidän porukassa yksikään jätkä ei ollut innoissaan tanssimisesta, kun taas tytöt viihtyivät lattialla kaiken aikaa. Niinpä miespuolistenkin oli tanssilattialle mentävä vetämään muutama moovi, jos haluivat pitää tytöt seurueessa. Tästäkö lavatanssienkin "kilpavarustelussa" on kysymys? Jos miehet haluavat pysyä naisten suosiossa, on mentävä naisten taitotason perässä. Jos nainen on harjoitellut lattareita niin sellaiset miehet ovat suosiossa, joilta kyseiset tanssin luonnistuu.

Mikä kiinnitti huomiota oli hitaiden kappaleiden poissaolo. Oikeastaan kaikki oli sellaista jyskettä eikä kertaakaan tullut tilaisuutta musiikin puolesta kaapata tyttöä lähemmäksi. Minusta tämä oli vakava puute. Ei tällainen mattimeikäläinen kykene tuollaisiin rytmeihin keksimään mitään lähiotetta. Menee nopeasti hankailuksi ja sen voi moni ymmärtää ihan väärin. Nojailumusiikkia siis olisin kaivannut, lavoilla sitäkin on muiden rytmien lisäksi.

Tapanani ei ole kirjoitella mitään hakusaldoja tanssi-illoistani, mutta sen verran voin paljastaa, ettei Onnelassa oikein ollut flaksia. Mistään en bongannut hakuvaloja, mitä tällainen järjestelmällinen mies olisi kaivannut. Onnelassa haut taisi mennä promillien mukaan, joten siksi kai hakusaldo jäi kovin alhaiseksi. Ei siis ihme, että nämä paikat ovat kannattavia: "Osta lisää juomaa, uskallat hakea enemmän!"

Niin, onnea en Onnelasta löytänyt. Vaikka en varsinaista satuakaan ole Satulinnasta löytänyt, niin silti seuraava tanssireissu suuntautuu sinne. Satulinnassa sentään fiilikset saattavat välillä kohota satumaisen mahtaviksi.

Kirjoittajan avainsanat: Onnela, baarit, diskot

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu