TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Terveisiä Joensuusta :-) - Tanssiviikkoraportti, sunnuntai 29.6. ja lattiamajoitus (Pia M 2008-07-04 18:37)

Terveisiä Joensuusta

Avanaq
2008-07-06 13:13

tai paremminkin jo Pohjois-Savosta ja Varkaudesta. Joensuun tanssiviikon jälkimainingeissa seilailtiin kytkinvikaisella ranskattarella Uuden Valamon kautta ensivisiitille Tulenliekin tansseihin. Kätevä tanssipaketti mahdollisti sen (majoitus, bussikyyti ja tanssilippu), että autovanhus sai jäädä hotellin parkkipaikalle lepäilemään ja myös kuski saattoi heittää vapaalle ja nauttia Valamon Sininen -marjaviiniä; erittäin positivinen yllätys muuten.

Jo bussimatka antoi vinkkejä Joensuun aktiivitanssimista perinteisemmästä lavameiningistä, jossa vauhtia otetaan myös takataskuun näppärästi mahtuvasta liutskaisesta kossupullosta.

Tulenliekki paikkana osoittautui varsin mukavaksi ja mielenkiintoiseksi paikaksi. Kaksi tai oikeastaan kolme tanssilavaa (sisälava, katettu ulkolava ja kattamaton, karkealuistoinen terassi), olut- ja makkarateltta, pari baaria ja karaoke pitivät huolen siitä, että viihdykettä ja viihtyjää oli moneen makuun - joskus myös mautomuuteenkin. Kymmenen plussaa paikalle siitä, että olutuopin kanssa sai kulkea vapaasti paikasta paikkaan eikä maltaista tarvinnut ryystää nopeasti kanahäkkivarastoon teljetynä.

Pääsalin lattia on vain keskikokoinen ja keskilattian tulisija vie lisäksi tilaa ständi-tanssijoilta. Väkeä ei tarvitse olla kovinkaan hurjasti, että lattia ruuhkaantuu. Kädenalittajia ei paikalla kovin montaa ollut, ja hekin olivat varsin tiukassa puristuksessa. Häkkyröimään mahtui parhaiten ulkolavalla, joka ei tosin sekään kovin suurta määrää vedä.

Illan solisti Antti Huovila ei ole kuulunut allekirjottaneen suosikkeihin eikä päässyt sinne vieläkään. Ääni kuulosti jo vähän paremmalta kuin reilut vuosi sitten, mutta musiikki on edelleen tanssin kannalta yksipuolista. Volyymit saattoivat myös olla herkempikorvaiselle lähellä epämukavuusrajaa.

Taustabändi (Sata kitaraa?) sen sijaan oli miellyttävä tuttavuus. Sikanopeita samboja lukuun ottamatta musiikki oli tanssitavaa ja suhteellisen monipuolista. Yhtyeellä näytti viihtyvän lauteilla ja soittopuoli oli kunnossa. Erityisplussat muutamista persoonallisista ja onnistuneista biisivalinnoista: mm. Sir Elwoodin Hiljaisten Värien (muistaakseni) Neiti Kevät oli hieno illan valssilopetus. Jopa Juicen Syksyn Sävel soi hyvin ja uskottavasti, mikä on jo melkoinen saavutus.

Kaiken kaikkiaan erittäin hauska ilta, mutta tuskin ykköskohde evästämättömille aktiivitanssijanaisille.

Ja sitten takaisin Joensuuhun, mutta lyhesti - hotellin check out lähenee.

Kolmas perättäinen osallistuminentanssiviikolle oli opettanut, että a) älä yritä ahnehtia kaikkea ja b)älä luota sokeasti ennakkoinfoon. B-kohdan osalta itsellä ei tosin ollut juuri mitään valittamista tällä kertaa; tunnit olivat lähes oikeilla paikoillaan.

Ja hyviä tunteja ne olivatkin. Kimmo ja Tii olivat koostaneet hyvin toimivan paketin, jossa yhden tunnin aikana monen tasoiset tanssijat saivat paljon pureskeltavaa. Alussa tekniikan hioimista soolona ja sen jälkeen nopeaan tahtiin kuvioita ja lisämausteena niistä vaikeampia variaatioita.

Ihmeitä eivät silti hekään kyenneet tekemään. Mikähän siinä on, ettei tuntien tasojaottelulla tunnu olevan suurelle joukolle mitään merkitystä? Jos tasoksi on merkitty jatko ja tunnille tullaan osaamtaa lajin perusaskelta, on kyllä jotain jossain pielessä. Ja kun sama tapahtuu konkaritunnilla, on jotain jossain pielessä vielä enemmän.

Evästettynä miehenä ongelma ei ole ylitsepääsemätön; ei muuta kuin omasta parista tiukasti kiinni ja nurkkaan yhdessä treenaamaan. Tulos: taas yksi mies vähemmän kierrossa ja nais-mies -tasapaino yhä pahemmin vinksallaan.

Kello juoksee, siivoojat koputtelevat ja matkan on jatkuttava. Raporttikin jatkuu ehkä myöhemmin.

Kirjoittajan avainsanat: Joensuu, Tulenliekki, Huovila, tasot, kurssit

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu