TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tangon sisäinen ja ulkoinen olemus (Mononen 2007-05-09 11:37)

Tangon sisäinen ja ulkoinen olemus

Hambi
2007-05-27 15:47

Viittauksista Monosen kirjoituksiin 9.5. ja 27.5. tulisi kovin pitkiä, joten jätän ne seuraavassa pohdiskelussa pois. Lukiessa kannattaa huomioida, että olen päässyt tangoa tangona tanssimaan vasta tämän vuoden pääsiäisleirin jälkeen Sarin annettua viimeiset puuttuvat vinkit tangon perusaskeleeseen. Tulkinnat opettajien ja ohjaajien opeista ovat omiani ja varsin vajavaisia, joten kehoitan käymään varsinkin Tanssikoulu Jari Aaltosen tanssikursseilla opettelemassa tangoa.

Tangon ulkoisista seikoissa minusta tärkeimpiä ovat foksia matalampi tanssiasento ja hiukan läheisempi ote. Jalkaterät hiukan tanssisuuntaan vinossa ja yksi leveä latu. Ylös ja alas suuntautuvaa joustoa ei ole, vaan tanssitaan pääosin pää samalla viivalla.

Olennainen ero astumisessa foksissa ja tangossa on vahvat askelet. Tango on minusta vahva tanssi, jossa perusaskel on vahva, voimakkaan tukijalkaponnistuksen loppuvaiheessa jopa melko terävä. En osaa selittää eroa kovin hyvin, mutta kun foksissa tanssitaan hitaita yk’si – kak’si kaikki iskut samanarvoisina, niin tangossa askelen huippu tulee jälkimmäisellä (parillisella) iskulla. Toisella nopealla askelella tapahtuu pieni hidastus etenevään liikkeeseen, jolla saadaan ryhtiä nopeisiin askeliin. Ne pehmeät rumbaosuudet tanssin yleensä samoin kuin hidasta foksia tai rumbaa foksaillen ilman terävyyttä, mutta silloinkin jokaisen liikkeen on oltava hallittu. Valitettavasti tango on tanssi, joka ei kertakaikkiaan onnistu, ellei mukana ole tunteita. Kun mukana on tunteita, on helpompi päästää tangomusiikki sisälleen ja vasta silloin askelista ja kuvioista tulee tanssia. Jostakin on motivaatio revittävä. Muissa vakiolajeissa yleensä tanssista tulee lajityypillinen tuntemus melko mekaanisella liikkumisella. Vaatii melkoista paneutuneisuutta opetella suuri määrä tangoja ulkoa sanoituksen hallitsemiseksi, joten siksi olen yrittänyt etsiä motivaation lähteitä muualta. Tämä osuus on itselleni tanssissa kaikkein haastavin, koska yleensä en koe voimakkaita tunnekokemuksia. Paras tanssillisen inspiraation lähde on sopiva tanssitettava (joita on vähän). Silloin on mahdollista saavuttaa tila, jossa pari ikään kuin sulaa yhdeksi kokonaisuudeksi. Lattia ja tanssiasento imevät puoleensa, ympäristö muuttuu merkityksettömäksi ja etäiseksi ja on vain se musiikki ja se tanssi. Jotkut hyvät biisit tavallaan luikertelevat salaa tajuntaan, mutta valitettavan harvoin esitykset ovat niin hyviä, että niistä on innoituksen lähteeksi. Ehkä tästä syystä hyvää laulettua tangoa on vaikea löytää levyiltäkään. Joissakin hätätapauksissa olen kuvitellut olevani parketin paras tanssija, joka usein antaakin pientä pintakiiltoa tanssimiseen. Kovin hyvää tuolla tavalla ei voi saavuttaa, koska mitään aitoa tunne-elämystä ei ole ollut tarjolla.

Mononen: ”Tangon peruselementtejä ovat kaipaus, unohdus, rakkaus, mustasukkaisuus, viha, himo ja pettymys. … Miten ne koetaan tanssiessa, on kai kiinni jokaisen tanssijan tanssihetkisestä tunteesta.
Hieno luettelo. Valitettavasti en kykene erittelemään omia kokemuksiani.

Tango on elämänkokemuksellinen laji. Seuraamissani tangokilpailuissa seniori ja superseniorisarjat ovat olleet huomattavasti mielenkiintoisempia kuin yleinen sarja. Kai se on niin, että pitkään elämänkokemukseen mahtuu niin monta iloa ja pettymystä, että myös tangon luonne on mahdollista ymmärtää. Yleensä silloin myös teknistä tanssitaitoa on ehditty hankkia. Tiedätkö alle 35 -vuotiaita henkilöitä, jotka tanssivat hyvää tangoa?

Kirjoittajan avainsanat: tango

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu