TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Unto Mononen - Satumaa (Mononen 2007-04-26 17:14)

Toivo Kärki - Siks oon mä suruinen

Mononen
2007-05-03 18:46

SIKS OON MÄ SURUINEN
(säv. Toivo Kärki san. Kerttu Mustonen)

Joka päivä mä aamusta iltahan käyn kuin oottaen ihmettä vaan.
Ja mä pilvien partailta onneni näyn yhä uutena luokseni saan.
Alla onnen riemuportin kauan kanssas olla koetin,
armahin mun ystäväin.

Siks oon mä suruinen on Toivo Kärjen tunnetuimpia sävellyksiä. Hän sävelsi sen jatkosodan aikana ja lähetti sen sitten Kerttu Mustoselle sanoitettavaksi. Sanat saatuaan Kärki hieman korjaili niitä, ja sitten ne olivat valmiit. Kärki päätti säästää työn, jos sitä vaikka joku joskus tarvitsisi. Tangoja Kärki ei erityisesti rakastanut, paitsi argentiinalaista. Ennen sotia Kärki soitti haitarillaan argentiinalaisia tangoja. Sodan aikana Syvärillä sävelletty Siks oon mä suruinen on sattumalta tango. Kärjellä oli nuottipaperia ja kynä. Hän kirjoitti sen ja muitakin sävellyksiä kannon nokassa istuessaan.

TOIVO KÄRKI - SIKS OON MÄ SURUINEN
(Maarit niiniluoto)

Tango tuli Eurooppaan 1910-luvulla ja valloitti monet ravintolat. Se oli niin eroottinen tanssi, ettei sitä aluksi edes kaikkialla hyväksytty. Jossain saattoi lukea: tangon tanssiminen silmät kiinni on kielletty. Toivo Kärjen mukaan musiikissa oli sitä, seksi tihkui läpi, nimenomaan argentiinalaisessa tanssimusiikissa, joka veti omalla tavallaan. Kärkeen tämä vaikutti siten, että hän alkoi säveltämää tangoja sodan jälkeen. Tietenkin suomalainen tango oli erilaista, laahaavampaa ja siinä vaikutti saksalainen marssirytmi. Tango jäi itämään Kärjen jazzvaikutteita saaneen mielen alitajuntaan puhjetakseen myöhemmin joko suomalaiskansalliseksi tai slaavilaiseksi luonnehditussa mielessä esiin.

Ennen sotia suomalaiset tangot oli soinnutettu vain kolmelle äänelle. Kärki oli saanut amerikkalaisesta soinnutustyylistä vaikutteita sävellystyöhönsä, ja hän lähti nelisoinnusta, joka oli ratkaiseva ero siihenastiseen tango- ja iskelmä musiikkiin. (Kiinnostavaa, eikö? Tämä oli kuitenkin pakko mainita niitä varten, jotka jotakin ovat itse soittaneet).

Kun vuonna 1944 Olavi Virran Siks oon mä suruinen alkoi soida, se teki tuntemattoman kapakkamuusikon Toivo Kärjen tunnetuksi psyykeltään melankolisena henkilönä. Oman kertomansa mukaan Kärki oli optimistinen pessimisti.

Maarit Niiniluodon kirjoittama kirja on saanut nimensä yhden Toivo Kärjen kuuluisimman tangon mukaan. Se kertoo tango- tai (vain) tanssifriikille oleellisimman suomalaisesta viihdemusiikista 1930-luvulta aina 1980-luvulle saakka. Kirja on elävä, koska se on kertoo Kärjestä minä-muodossa. Se kertoo Kärjen elämästä papin pojasta 1930-luvun jazz- ja ravintolamuusikoksi, sekä edelleen toisen maailmasodan kautta Suomen merkittävämmäksi kevyen musiikin vaikuttajaksi ja säveltäjäksi.

Ne kulkevat unikuvin edessäin vieläkin,
nuo hetket, mi kerran yhdessä vietettiin.

Siks' oon mä suruinen, kun sua nyt muistelen
niin paljon meni kanssas kaunista pois.
Niin kaunista pois.

Lähteet:
Maarit Niiniluoto: TOIVO KÄRKI – Siks oon mä suruinen
M.A. Numminen: Tango on intohimoni

Kirjoittajan avainsanat: tango, Mononen, Kärki

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu