TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Unto Mononen - Satumaa (Mononen 2007-04-26 17:14)

Unto Mononen - Satumaa

Mononen
2007-04-26 17:14

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa,
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa.

Virtasen huoneen seinällä roikkuu taulu, johon hän on kirjoittanut kultakirjaimin päivämäärän 13.10.1962. Tuolloin Reijo Taipale levytti Unto Monosen säveltämän ja sanoittaman tangon Satumaa. Taulun kummallakin puolella on valokuva. Toinen esittää säveltäjä Unto Monosta itseään, toinen Satumaan uskottavinta tulkitsijaa Reijo Taipaletta.

Mietin pitkään tämän kirjoituksen otsikkoa. Olisiko sen pitänyt olla Reijo Taipale: Satumaa, vai pelkkä Satumaa. Valitsin siihen kuitenkin säveltäjän nimen. Unto Monosen elämä traagisuudessaan on kiehtova. Merkittävä hän on kuitenkin ennen muuta siksi, että häntä voidaan pitää Toivo Kärjen ohella Suomen suurimpana tangosäveltäjänä.

Satumaa levytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Se oli laulumelodialtaan lähes sama sävellys, kuin vuonna 1949 Monosen tekemä Fairyland, jonka hän on nuoteissaan merkinnyt calypsoksi. Satumaan hyväksyi Fazerin ohjelmistoon Toivo kärki, joka myös teki laulun sovituksen. Laulajaksi Kärki valitsi Henry Theelin.

Theel lauloi Satumaan savikiekolle rutiinilla, eikä sovittajakaan ollut ahkeroinut enempää kuin palkkiota vastaan saattoi odottaa. Satumaan menestys tuli vasta seitsemän vuoden kuluttua, jolloin Reijo Taipale tulkitsi sen uudelleen ja se varustettiin upeilla alku- ja välisoitoilla. Myös sanoihin Mononen teki jonkin verran muutoksia:

Theel:
Lennä laulu sinne missä siintää satumaa.
sinne missä tyttö armas, sievä odottaa.

Taipale:
Lennä laulu sinne missä siintää satumaa,
sinne missä mua oma armain odottaa.

Laulun sanojen sanomasta on esitetty monenlaisia väitteitä: Yksi perusväittämistä on, että ne kertovat Monosen (fyysisen) rakkauden kaipuusta. Toinen väittämä on, että Mononen kirjoitti Suoraan elämästään. Myös uskonollista teemaa on sanoituksesta etsitty. Pelkki ja Metsämaa esittävät viimeiseksi totuudeksi Satumaasta, että siinä Unto Mononen kokoaa yhteen kaipuulaulujen tematiikan, ja kliseetkin. Monosella ei ole Satumaassa mitään henkilökohtaista salaviestiä vaan sanoitus on yleisyydessään tulkintoja herättävä. Satumaassa sanoittaja ja säveltäjä ovat sama taiteilija, mikä mahdollistaa melodian ja sanoituksen poikkeuksellisen yhteyden. Satumaa oli nuoren Monosen mestariteos, johon hän oli päässyt jo 23-vuotiaana.

Reijo Taipaleen levyttämä versio Satumaasta muodostui Unto Monosen elämän käännekohdaksi. Levytys synnytti Suomessa ennen näkemättömän tangobuumin ja teki Monosesta kansan rakastaman tangosäveltäjän. Satumaata myytin hyvin jo ennen joulua ja seuraavan vuoden maaliskuussa se oli kivunnut listaykköseksi. Seuraavat kaksi vuotta olivat Monoselle juhlaa ja levy-yhtiöt tehtailivat kilpaa hänen laulujaan levylle. 3.12.2006 Reijo Taipaleen levyttämä Satumaa äänestettiin Ylen Radio Suomen kaikkien aikojen iskelmä -äänestyksessä Suomen toiseksi suosituimmaksi iskelmäksi.

Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,
niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois.
Vaan siivetönnä en voi lentää vanki olen maan,
vain aatoksin mi kaus entää sinne käydä saan.

Lähteet:
M.A. Numminen: Tango on intohimoni
Heikki Metsämäki ja Petteri Pelkki: SATUMAA Unto Mononen – Elämä ja laulut
www.yle.fi/elavaarkisto

Kirjoittajan avainsanat: tango, Mononen

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu