TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Ulkonäöllinen luokitus (Pilke 2007-02-12 22:27)

Ulkonäöllinen luokitus

Pilke
2007-02-12 22:27

Kuinka on luokitteletko sinä lähimmäisesi ulkonäön perusteella? Onko vastaantulija arvioitu yhdellä vilkaisulla? Mitä kertoo pukeutuminen? Mitä ihmisen oma keho? Kumpia on helpompi luokittaa ulkoisesti miehiä vai naisia?

Jouduin totisen paikan eteen tänään. Muistan kuinka nuorena tyttönä kuljettelin kotiin ensimmäisiä poikaystäväkokelaita, eräskin oli hyvin mieleenpainuva versio, korvakoruineen, puoleenselkään pitkine mustine hiuksineen ja pääkalloselkäisine nahkatakkineen. Elävästi muistan äitini liidunharmaat kasvot keittiön ovella vastassa ja kuinka häpesin kun hän sanoi ääneen; herran pieksut...

Meni monta vuotta kunnes aloin ymmärtää äitiäni myös. Kertokaa kuinka monta vuotta tarvitaan että poikani antaa anteeksi minulle ja alkaa ymmärtää minua.

Olen aina yrittänyt uskotella itselleni että en ole ulkoisen habituksen palvoja tai vanki, enhän itsekkään ole täyttänyt ihan perinteistä kaavaa suomalaisesta eloveena mainoksen tyttelistä.

Ovestamme kävi sisään poikani käsipuolessa tänään neito joka oli käyttänyt kasvojaan neulatyynynä melko runsaasti, mustaa kajaalia oli silmäin ympärillä ainakin tuplasti mitä itsellä konsanaan,=O joo, se on jo tosi paljon se. Hiuksista en uskalla edes sanoa mitä niistä tuli mieleeni, mutta väri oli ääreest synkeä. Vaatetuksesta lankesi ajatus että sitä oli liian vähän siellä missä sitä olisin toivonut olevan ja liikaa siellä mistä sitä en olisi odottanut roikkuvan.

En mie pystynyt itselleni mittään. Mie tuijotin alaleuka lotkollaan, onneks mie sain sentään ne pieksut nielastua. Kiitin myös että olin ulkovaatteet jo päällä ja pääsin tilannetta pakenemaan vain pienen falsetinomaisen; Moin! turvin ulos.

Ulkona hengittelin hillittömästi hihitellen, että aivan yhtä hyvin tuo voisi olla juuri minun tyttäreni. Varmasti ihan mukava tyttö oli tämäkin, miksi siis moinen reaktio. Kuopus tiivisti tunteeni sanoiksi tullessani takaisin; Äiti näiksä mikä mörökölli tänne tuli, mä ihan pelästyin.

Huh, anna mun kaikki kestää, oli aikoinaan kasvattajieni tunnuslause, haluan perintönä sen nyt.

Illan kruunasi vielä tilaisuus jossa jouduin tuiki vieraitten ihmisten keskelle ja keskutelu sai tilaisuuteen nähden täysin yllättävän käänteen. Lavatanssi on kuulemma syntiä!!!!! Voi olla tanssia ja tanssia, mutta lavasellainen vain sitä ihtiään. Mie istuin naama myrkynvihreänä, tungin lautasliinaa poskiini ja hiljaa vaikersin, tällä kertaa totesin että on parempi kun en sano mitään, en yhtään mitään. Sanani eivät olisi enää siinä kohden olleet kauniita, enkä olisi niitä pystynyt enää aloitettuani pysäyttämään ja muun väen huomioon ottaen olisimme todennäköisesti istuneet pitkälle yöhön asiasta hekumaalisesti vaahtoamassa, siihen minulla ei nyt ollut aikaa...joten hyvää yötä rakkaat syntisankarini, olkoon tämäkin sitten näin.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu