TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Enkelin silmin (tämä on satu/tarina) (Aito 2006-12-22 8:39)

Enkelin silmin (tämä on satu/tarina)

Aito
2006-12-22 8:39

Pikku Enkeli heräsi ja oli aivan pyörällä päästään. Hän ei voinut käsittää miten oli nukahtanut kesken päivän tai oikeastaan illan. Sitten hän muisti: oli Tapaninpäivä ja hän oli kertakaikkiaan ollut niin totaalisen uupunut joulusta, että kun oli silmäänsä hiukan ummistanut tai oikeastaan vain lepuuttanut, oli Nukkumatti jo tullut ja hän oli nukahtanut. Pikku Enkeli mietti miten raskasta ja vaativaa tämä joulun aika olikaan. Rakkaita ihmisiä oli niin paljon, keitä piti suojella ja ohjata pois vaaroista.

Tänäkin jouluna oli mummo joutunut vaarin kanssa hirmuisen pahaan tilanteeseen kun olivat olleet viemässä kynttilöitä sisarusten haudoille. Vaari ei ollut nähnyt yhtään sivulta tulevaa autoa ja Pikku Enkeli oli saanut tehdä tosissaan töitä jotta oli saanut vaarin jalan jarrulle ja siitä oli selvitty pelkällä säikähdyksellä. Yksi hyvä Pikku Enkelin ystävä oli meinannut polttaa itsensä kynttilöissä kun ei ollut tajunnut että steariinikin on polttavan kuumaa. Onneksi siihenkin Pikku Enkeli oli ehtinyt ajoissa paikalle. Joulu oli ollut niin kiireistä aikaa, että Pikku Enkeli oli päättänyt että hän jättää Tapanintanssit tällä kertaa väliin. Juuri kun hän oli päätöksen tehnyt, hänen mieltänsä alkoi ikävä kaivertaa ja hän päätti että kyllä hän sittenkin menee. Vilkaisu kelloon osoitti että nyt oli pidettävä kiirettä jos meinasi ehtiä paikalle.

Vaikka Pikku Enkeli kuinka kiiruhti, oli tanssit jo alkaneet kun hän istuutui vihdoin viimein tanssilavan ikkunan pielelle istumaan ja alkoi etsiä tuttuja kasvoja. Hetken Pikku Enkeli sai tosissaan etsiä tuttuja kasvoja, ennenkuin löysi etsimänsä. Siellä se Äiti oli. Voi kuinka kauniilta hän näyttikään. Kauniit hiukset valuivat olkapäille ja äidin kasvot hohtivat. Pikku Enkeli huokaisi, niin onnelliselta Äiti näytti. Pikku Enkeli oli tehnyt kovasti töitä ettei Äiti tänä jouluna olisi sairastunut, niin kuin monena muuna jouluna ja uurastus oli palkittu, siinä se Äiti nyt tanssahteli niin kauniina ja tyytyväisnä. Äitiä oli hakenut tanssille joku Pikku Enkelille tuntematon mies, mutta Äiti näytti niin onnelliselta suljettuine silmineeen, että Pikku Enkeli ei voinut irrottaa katsettaan hänestä.

Pian vaihtui kappaleet ja Pikku Enkeli näki kuinka Isä kiiruhti hakemaan Äitiä nopeille jive-kappaleille. Isäkin näytti hyvältä, todella hyvältä. Pikku Enkeli oli tyytyväinen kun Isä näytti niin hoikalta, ei ollut näköjään liikaa syönyt tänäkään vuonna joulukinkkua ja muita ruokia. Pikku Enkeliä nauratti kun hän näki miten Isä oli yhtä "onneton" tuossa jivessä kuin ennenkin. Mutta se ilo ja nautinto mikä paistoi Isän ja Äidin kasvoilta kun he menivät jiveä niin paljon kuin jaloistaan ehtivät, oli niin suurta että Pikku Enkelin suu meni väkisinkin hymyyn. Pikku Enkeli katseli muitakin pareja ja näki monta niin mahtavan hyvin tanssivaa paria että vähän aikaa hän vain tuijotti tuota mahtavaa menoa ja upeita kuvioita ja tanssin riemua ja iloa mikä pareista heijastui. Pikku Enkelin katse hakeutui takaisin vanhempiinsa ja häntä alkoi oikein naurattaa kun hän muisteli niitä hetkiä kotona joskus kun Isä ja Äiti olivat esittäneet hänelle tanssia. Isä oli vienyt häntäkin, hänkin oli ehtinyt jo oppia vähän askelia ja sen mitä Isä ei ollut osannut opettaa, sen oli Äiti hänelle neuvonut. Pikku Enkelin silmiin kertyi taas kyyneleet kun hän muisteli sitä miten Isä oli kerran tallonut hänen varpaansa niin että varpaasta oli tullut verta, siihen oli tarvinnut laittaa laastari. Äiti oli puhaltanut kipeään varpaaseen ja sanonut että se paranee. Se olikin viimeinen kerta kun hän oli saanut tanssia Isän kanssa, sillä seuraavalla viikolla oli alkanut hänen sairautensa, mikä oli tehnyt hänestä Enkelin.

Pikku Enkeli kuuli miten kappaleet vaihtui ja alkoi hitaat ihanat slovarit. Isä ei vienyt Äitiä pois riviin vaan he painautuivat toisiaan vasten. Pikku Enkeli näki miten Isä kietoi kätensä Äidin ympärille ja Äiti taas kätensä Isän ympärille. Äiti sulki silmänsä, painoi itsensä vielä pikkuisen lähemmäksi ja Pikku Enkeli pystyi melkein aistimaan tuon onnen tunteen mikä Äidillä sillä hetkellä oli. Kappale oli kaunis ja Isä vei hienosti ja hyvin. Pikku Enkeli tunsi ylpeyttä Isästään ja tietysti myös Äidistä, hän oli niin kaunis. Pikku Enkelin sydäntä alkoi kaihertaa entistä enemmän, kun hänen tunteet ponnahti pintaan. Ikävä Isää ja Äitiä kohtaan oli valtava. Vaikka tämä joulu ei ollut ensimmäinen eikä toinen eikä kolmaskaan ilman Äitiä ja Isää, sama ikävä tunkeutui joka joulu hänen sieluunsa. Hetken ajan kyyneleet valuivat valtoimenaan Pikku Enkelin poskilla, mutta sitten hän sai ajatuksen. Hän siirsi itsensä Äidin olkapäälle istumaan. Hän painautui Äidin selkään ja syleili yhtä aikaa Isää ja Äitiä. Pikku Enkeli huomasi miten tanssi vei hänetkin mukanaan. Hän ikäänkuin suli siihen liikkeeseen ja siihen nautintoon. Hän tunsi miten ikävä alkoi pikkuhiljaa helpottaa. Vielä pikkuisen lisää hän painautui Äitiä vasten ja huomasi miten kyyneleet alkoivat yht äkkiä valua Äidinkin poskilla. Äiti tunsi miten hän oli siinä, Pikku Enkeli oli siitä ihan varma.

Kun tanssit loppuivat oli Pikku Enkelin olo täysin muuttunut. Hän ajatteli miten onnellinen hän oli kun oli saanut elää edes 10 vuotta Äidin ja Isän kanssa yhdessä. Miten oli nähnyt Pikkuveljen syntymän ja miten oli saanut viettää perheen kanssa yhteistä aikaa. Pikku Enkeli päätti että kun hän palaisi taivaaseen, hän tekisi aloitteen että sielläkin alettaisi järjestää Taivaallisia Tansseja. Sillä hän oli aivan varma että Äiti ja Isäkin vierailisi siellä aika ajoin, niin paljon he olivat näyttäneet nauttivan tanssista. Pikku Enkeli mietti sitä Rakkauden määrää mitä tunsi vanhempiaan kohtaan ja hymyssä suin lähti matkaamaan kohti Taivaan Porttia. Nyt hän oli nähnyt sen, miten tanssi piti Äidin ja Isän kiinni elämässä. Siitä he saivat sitä voimaa ja energiaa ja lohtua, mitä elämässään tarvitsivat. Puhumattakaan nautinnosta. Tästä lähtien hän vierailisi joka ikisissä tansseissa missä Äiti ja Isäkin. Suojelemassa ja nauttimassa itsekin. Tämä oli Pikku Enkelin elämässä paras joulu ja parhaat Tapanintanssit.

Kirjoittajan avainsanat: enkeli

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu