TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Merituulella Tirilässä (4711 2006-11-19 22:17)

Merituulella Tirilässä

4711
2006-11-19 22:17

Ja niin tuli taas uusi tanssipaikka katsotuksi. Savonlinnassa veikattiin viimeisen tienristeykseen asti, lähdetäänkö Kiteen Pajarinhoviin vai Lappeenrannan Tirilään, mutta järki sentään voitti - onneksi.

Tirilään olin saanut kolmet ajo-ohjeet. Ensin huomattiin, että ABC:llä oli halpaa bensaa (1,169), jolla tietysti piti tankata sitten ennen kotiinlähtöä - mutta Luumäellä totesimme, että Esso, jonka olimme ennenkin edullisimmaksi todenneet, tarjosi vain 1,149, ja kolme taavettilaistakin 1,152. Niin olivat bensanhinnat pudonneet - siellä päin Suomea.

Kun ABC:ltä lähdimme etsimään tanssitaloa, niin kaikista ohjeista ilmeni puuttuvan neuvo, että piti kääntyä Lapveden suuntaan ja kiertää sieltä ylös. No, kävimme Kaukaan pääportin edessä ottamassa uuden suunnan, joka johtikin sitten suoraan Tirilään. Romanttisen näköinen talo sieltä löytyi ja parkkitila vastapäisen varasto- tms. rakennuksen pihalta.

Sisällä Tanssikkaan jäsenkortit olivat kohtuullisen tuntemattomia, mutta niillä sai silti kahvikupposet 10 euron lipun kanssa. Sillivoileivät olivat makoisat. Narikka ei maksanut mitään, ja vesi tarjottiin ihan oikeista laseista kertakäytöllä kolmen viimeisimmän presidentin silmien alla. Sattuvat näet kaikki olemaan demareita. Kaikki oikein siistiä, ja salissa kaunis parkettilattia.

Lattia tuntui luistinradalta, kun lähdin nahkapohjillani fuskulle. Sittemmin kuitenkin - kun narikassa oli myös teräsharja laatikoineen - neljällä raappauksella pidin itseni ihan kohtuullisesti pystyssä tarvitsematta vaihtaa tanssilenkkareihin. Valsseihin ja hitaisiinhan lattia oli aivan oivallinen, toisin sanoen polveni ei rasittunut koko iltana lainkaan, vetreytyi vain (Istuminen onkin jalalle kaikkein pahinta).

Väki oli vanhempaa, mutta kaikki saivat tanssia. Itselleni ilta oli juhlaa, kun paikalla oli kaksi lemppariani, ja kokeiltiin yhtä sun toista - niin kuin humppaa mustalaisittain. Mieheni oppi tanssimaan rintamassa edeten buggia ja pyörimäänkin siinä vapaasti kaksi kertaa peräkkäin. Hienoa! Joka ilta jotakin uutta.

Ja iltaan sisältyi elämäni villein valssi Ison K:n pyörityksissä, kun tilaa puolenyön maissa oli jo loistavasti erilaisiin kävely-, pitkiin wiener- ja hulluihin hyppyaskelluksiin asti. Hauskaa! Puhuttiin muuten aika vakavaa asiaa tanssipolvien hoidosta hänen kanssaan, ja päätökseni edetä ainakin toistaiseksi pelkästään lihas- ja jännehoitolinjalla vahvistui.

Pyhtääläinen Merituuli soitteli epätasaisesti, välillä vallan hienoja kappaleita, välillä niin, että ei oikein tiennyt... - esimerkiksi yksi hitaanoloinen pani raapimaan päätä, oliko se foksi vai hidas valssi vai hidas tavallinen valssi - mutta kun sen snaijasi, niin valssi oli kyllä nautinnollinen. Laulajan ääni ei aina riittänyt, mutta emmehän me odottaneetkaan valtakunnan tason korkea-ammattilaisuutta. Lopussa alkoi tulla niin kovaa jytää, että päätimme lähteä ennen puolta yhtä kotimatkalle, jota vielä oli yli tunti edessä.

Ja Lappeenrannassa sitten, sakean sumun keskellä tietä tuijotellessa, jäi 80:n merkki huomaamatta... Tuli vastaan kaksi tutkaa - ja elämäni neljännet nopeussakot. Jostakin syystä ei kuitenkaan yhtään ketuttanut. Oli ollut niin hyvä päivä ja ilta.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu