TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Soolotanssi vs. paritanssi (Elisa 2006-08-18 10:57)

Soolotanssi vs. paritanssi

Elisa
2006-08-18 10:57

Olen jo pari vuotta ajatellut aloittaa jonkin soolotanssikurssin, ja kun kuulin, että Vinttikaivokylässä alkaa latinobic, ilmoitin oitis, että haluan mukaan heti alusta. Ilman tuota lisäkannustetta homma olisi varmasti tänäkin syksynä jäänyt aikomusasteelle.

Meitä oli ainakin viisikymmentä naista ja kaksi rohkeaa miestä, jotka kokoonnuimme lattaroimaan ilman paria, soolona siis. Tai ryhmässä soolona.

Kun tulin tanssisaliin, oloni oli jotenkin orpo: ihanko totta minun täytyy nyt itse liikuttaa itseäni, eikö kukaan (mies) tule liikuttamaan minua? En ole koulun jälkeen - ja siitä on aikaa - harrastanut mitään muuta ryhmäliikuntaa kuin paritanssikursseja.

Itsemääräämisoikeus, eli lähinnä se, että sai ottaa askeleet juuri niin pitkinä (tai lyhyinä) ja tehokkaasti (tai rennommin) kuin itse halusi, on kuitenkin tämän tanssimuodon kiistaton etu.

Ensimmäisen kurssin aiheena oli rauhallisen kaunis rumba, ja maistelimme hieman myös seuraavan viikon aihetta, sähäkkää salsaa. Molempien perusaskel oli minulle tuttu jo paritanssista, joten puolitoistatuntinen tuntui helpolta. Ohjaajamme oli tuore, vastavalmistunut Arja, joka rauhallisesti ja tehokkaasti opasti lattarimaailmaan myös heidät, joilla ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta latinalaisista tansseista tai ehkä tanssista ylipäätäänkään.

Opettelimme perusaskeleen ja askelkuvioita, jotka nekin olivat paritanssikursseilta tuttuja. Latinobicissä oppii siis myös lavalattareiden perusteet. Sen lisäksi, että paritanssissa tarvittavat askeleet ja osa kuvioistakin tulee latinobicissä tutuksi, tanssissa ylipäätään tarvittavat lihakset saavat tietysti treeniä. Ja tasapaino varmasti kehittyy näillä tunneilla - kun ei ole paria, josta ottaa tukea! :)

Paritanssiin verrattuna suurin ero oli jalkojen vapaan liikkumisen lisäksi käsien käyttö: teimme laajoja liikeratoja käsillä, ja se tuntui hyvältä hartioissa.

Tämäntyyppinen harjoittelu olisi varmasti erityisen antoisaa miehille, jotka haluavat tanssia lattareita. Miehen rooli paritanssissa on niin vaativa viemisineen ja vapaan tilan etsimisineen, että perustan hyvä hallinta auttaisi.

Mutta kuten aina, naiset ovat tanssista innostuneempia kuin miehet. Kivaa meillä oli tyttöporukassakin, ja katselimme syvää ihailua tuntien niitä kahta urospuolista, jotka olivat joukkoomme uskaltautuneet.

Syksyn aikana käydään läpi kaiken kaikkiaan kymmenen lattaritanssia. Mitähän kaikkea sieltä tuleekaan vastaan; minulle ovat entuudestaan tuttuja vain cha cha, rumba, samba ja salsa. Taitaa käydä niin, että tunnit muuttuvat paitsi hikisiksi myös aivoja rassaaviksi.

Soolotanssin etuja paritanssiin verrattuna:

- saan ottaa askeleet sen mittaisina ja sillä teholla kuin haluan
- saan liikuttaa yläkroppaani vapaasti
- saan liikuttaa lantiotani vapaasti
- kukaan ei yritä keskustella, kun haluan keskittyä tanssiin

Paritanssin etuja soolotanssiin verrattuna:

- minun ei tarvitse itse liikuttaa itseäni vaan saan jättää vastuun suunnasta ja kuvioista miehelle (antautumisen tunne)
- saan tilaisuuden seuraamiskykyni toteuttamiseen, mikä on hyvin naisellinen kokemus
- fyysinen läheisyys (kosketus)
- psyykkinen läheisyys (vain me kaksi tämän tanssin ajan -fiilis)

Kaikkia tarpeitani tämä soolosek... EI KUN -TANSSI! SOOLOTANSSI!!! :D Kaikkia tarpeitani tämä soolotanssi ei siis tyydytä, joten enköhän viikonloppuna suunnista lavalle kuten ennenkin. Mutta ensi keskiviikkona taas latinobicciin. Minulla on juuri alkanut loma, eli kesä on oikeastaan vasta edessä, mutta voin jo kuvitella, miltä puolitoista tuntia kuumia latinalaisrytmejä viikossa tuntuu joskus loka-marraskuussa, kun ulkona on kylmää, pimeää ja synkkää.

Kirjoittajan avainsanat: Soolotanssi, Latinobic

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu