TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Unelmavävyjä Ristiinassa (Linda 2006-06-05 11:23)

Metsälinnan sekahaku, ja vähän muutakin

Kesäheinä
2006-06-05 20:13

Teinpä minäkin retken Metsälinnaan, kun viikonlopun tanssit muuten jäivät väliin. Pinssejä näin omani lisäksi neljä, joista yksi kultainen, mutta Lindaa en käsittääkseni tunnistanut. Sellainen harvinainen tilanne sentään sattui, että yksi ihminen huomasi kaulassani roikkuvan pinssin ja tavaili sen tekstiä. Ei tunnustautunut palstalaiseksi kuitenkaan.

Viimeviikkoisen sekahakukeskustelun innoittamana seurasin homman toimimista tavallistakin tarkemmin. Ja kyllä se niin vaan on, että käytännössä Metsälinnan sekahaku = miestenhaku, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta. Itse yritin kyllä olla aktiivinen, kun kerran tilaisuus oli, ja tiesin lähteväni ajoissa kotiin, joten naistentunti jäisi vajaaksi. Mielestäni naistentunti saisi kyllä olla jo klo 21, kun tanssit alkavat klo 19. Toisaalta koko naistentunnin tarve on kyseenalainen, jos kerran sekahaku on voimassa.

Hakutoiminta eteni ensimmäisen kolmen tunnin aikaan pääpiirteissään näin: Ensin hakivat ne miehet, jotka selkeästi halusivat valita tanssitettavansa. Näitä oli yleensä reilu puolet parittomista miehistä, ja he olivat useimmiten varsin hyviä tanssijoita. Sitten jäljelle jääneet miehet ja naiset katselivat aikansa toisiaan empivän näköisinä. Lopulta miesten joukosta irtosi vielä jokunen, joka haki kelpuuttamaansa naista jäljellejääneistä. Tämän jälkeen yksittäiset naiset saattoivat hakea loppujen miesten joukosta. Lopuksi hakemattomat miehet ja naiset kävivät istumaan penkille tai poistuivat ulos.

Siinä vaiheessa kun miehet olivat hakunsa suorittaneet, oli jo ainakin puolet kappaleesta kulunut. Ne parit, joissa nainen oli ollut hakijana, ehtivät tanssia ensimmäisestä kappaleesta vain viimeiset tahdit. Harmittavinta tuossa hakutoiminnassa oli kuitenkin se epävarmuus, joka selvästi näkyi sekä miehistä että naisista: ei oikein tiedetty, kuka hakisi ketä. Aikaa kului, ja loppujen lopuksi moni haku jäi ehkä tekemättä.

Vain yhden kerran kävi niin, että herra, jota olin menossa hakemaan, päättikin samaan aikaan lähteä itse hakemaan jotakuta muuta. Vastaavasti kerran sattui "yhteishaku" tutun tanssiherran kanssa, eli päätimme ilmeisen samanaikaisesti hakea toisiamme hitaalle valssille.

Kaiken kaikkiaan ilta sai minut entistä vakuuttuneemmaksi, että sekahaku ei ole hyvä. Toki parempi parittomien naisten kannalta kuin perinteinen miestenhaku.

Illan pakkianalyysi: itse en saanut yksiäkään, ja kukaan hakemistani miehistä ei tuntunut lähtevän mitenkään vastenmielisesti lattialle. Minä sen sijaan pamautin pakit eräälle varsin humalaiselle herralle, kun en tyhmyyttäni lähtenyt ajoissa karkuun. Ja vielä kävin sen jälkeen itse hakemassa toista miestä samalle kappaleparille...

Sitten vähän muitakin havaintoja:

Unelmavävyjen kokoonpano oli näköjään vaihtunut. Musiikki lienee ollut ok, kun en sitä sen kummemmin noteerannut. Volyymit olivat lavan edessä liian kovat. Savukoneen tarkoitusta en ymmärtänyt. Ei se kyllä häirinnytkään. Väliaikalevyjen soittajalle sellainen toive, että kappaleparien jälkeen voisi pitää hieman enemmän taukoa, että parit ehtisivät takaisin riveihinsä ennen seuraavan kappaleen alkua. Väliaikamusiikki muuten oli totutun laadukasta ja paikkasi puutteet orkesterin repertuaarissa.

Kahvion syömisvalikoimia ei arvaa kehua: korvapuusteja, munkkeja ja pasteijoita. Päädyin makkaraan, kun kerran vain rasva- ja vehnäjauhomössöjä oli tarjolla. Ulkona oleva vesipiste mukitelineineen on tosi hyvä idea, mutta mukien uudelleenkäyttöä edistäisi se, että tarjolla olisi toimiva kynä mukin merkitsemistä varten. Nyt ainoa näkyvä tussi oli kuivunut.

Naistenvessaa oli remontoitu sitten viime käyntini: ihanaa luonnonvaaleaa puupanelia, ja muutenkin siistiä ja viihtyisää. Taisi olla laajennusosa entiseen.

Kotimatkalle läksin kohta naistentunnin alkamisen jälkeen, kun jaloissa tuntui riittävästi päivän liikunta-aktiviteetit, ja maanantain työt kummittelivat jo mielessä. Matkalla ihastelin ihanaa kesäiltaa. Aurinko paistoi vielä, ja värjäsi pilvet vaaleanvioleteiksi ja -punaisiksi. Etelä-Savon järvet olivat peilityyniä, heijastaen pilviä, taivasta ja ympäröiviä puita. Siellä täällä vesilinnun sukellus rikkoi järven pinnan, ja kerran joku tumma otus - liekö ollut supi - säntäsi tien poikki, toki hyvissä ajoin ennen kuin ehdin siihen kohtaan.

Liikennekulttuurimme näytti matkalla molemmat puolensa. Ensin kohtelias raskaasti kuormatun rekan kuljettaja vinkkasi minut ohittamaan suurinpiirtein ainoassa kohdassa, jossa ohitus oli ylipäänsä mahdollista. Selkeää Teiden Ritari -ainesta. Sen sijaan vähän myöhemmin vain todella reipas jarrutus pelasti minut ja vastaantulevan autoilijan, joka oli päättänyt ohittaa rekan keltaisen viivan kohdalla, vastaantulevasta liikenteestä välittämättä. Onneksi olin kohtalaisen virkeä ja huomasin tilanteen ajoissa - joskus kaikki on niin pienestä kiinni.

Kirjoittajan avainsanat: Metsälinna, Ristiina, sekahaku

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu