TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Kivistöllä "kituen" (Mussukka 2006-05-15 16:12)

Kivistöllä "kituen"

Mussukka
2006-05-15 16:12

Valtaisan tanssi-innon kourissa suuntasimme kohti Tanssitalo Kivistöä. Tämän sunnuntain iltatansseissa esiintyi täysin tuntematon kokonaisuus: Esko Rahkonen yhtyeineen. Paikkana Kivistö on erittäin viihtyisä ja suhteellisen tilava tanssipaikka. Yleisö koostuu pääasiallisesti eläkemummoista ja –papoista, parikymppisiä nuoria paikalla on sunnuntai-iltana tuskin kourallista enempää. Niinpä tälläkin kertaa sain kunnian olla tämän illan nuorin tanssiin hurahtanut yksilö. Yksi huono puoli Kivistön Työväentalon palveluissa kuitenkin on: kahviosta ei saa mitään kahvia, teetä, limsaa, vichyä, lonkeroa tai vettä väkevämpää nestemäistä ainetta...

Meidän saapuessamme paikalle kello puoli kuuden aikoihin, parkkialue oli jo lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä. Onneksi meidänkin "pienelle punaiselle vokkelolle" löytyi sopiva paikka kävelytien varrelta, lähes umpimetsän keskeltä. Papan valkoinen "Mehmu" sen sijaan oli saanut arvoisensa paikan melkein ulko-oven edestä. Metsää muistuttavasta parkkipaikasta huolimatta piti olla tyytyväinen, että ylipäätänsä kyseiseltä pihalta sai autolleen edes jonkinlaisen parkkipaikan.

Tänä sunnuntai-iltana tanssimusiikki ei ollut oikein kehumisen arvoista. Itse asiassa live musiikki jäi pahasti taukomusiikin varjoon. Oikein minkään kappaleen tahdissa ei tanssimisesta päässyt täysillä nauttimaan, sillä illan orkesteri ei tahtonut millään pysyä oikeassa tahdissa mukana. Parhaimmillaan, erään hitaan valssin aikana, orkesteri sekosi tahdeissa omien laskujeni mukaan ainakin neljä kertaa. Toki kokeneillekin artisteille sattuu joskus mokia, mutta tänä iltana nähty mokien määrä oli jo lähes ennätyksellistä. Ainoastaan vuoden –04 juhannustansseissa esiintynyt Menox nimeä totteleva bändi pystyi pistämään tumpelointinsa ansiosta paremmaksi.

Esko Rahkonen näytti yhtyeensä kera kärsivän oma keksimästäni ilmiöstä: "kahden biisin syndroomasta". Esitettävien kappaleparien kappaleet eivät sointuneet keskenään yhteen eli ensimmäisen tekeleen saattoi esimerkiksi tanssia buggina, mutta toinen biisi ei sitten enää taipunutkaan buggin tahtiin. Eipä tämä "kahden biisin syndrooma" pääse tanssijoita pahemmin häiritsemään, mikäli tämä oire ei esiinny joka kappaleparin kohdalla. Tämän bändin kohdalla kuitenkin lähes joka kappalepari kärsi syndroomasta, joten joka biisin alussa sai miettiä päänsä puhki, että minkä tanssityylin tahtiin juuri tämä viisu mukautuu jalkaan parhaiten.

Kello 20.33 tähän tanssityttöön iski lopullinen kyllästyminen soitettua tanssimusiikkia kohtaan. Ainoa biisi, jonka tahdissa sai nauttia tanssimisesta oli levyltä tullut Taikakuun "Tummukaa varjot vain". Kaikki muut kappaleet vedettiin läpi totta kai tyylillä, mutta samalla miettien, että "miten ihmeessä tän kuuluis mennä?". Tämä tanssi-ilta oli siis ohi meidän kahden autoseurueen osalta jo hyvissä ajoin ennen tanssien päättymistä. Kotimatkalla ajoimme "halvan bensan" perässä pitkin Seppälän katuja. Tankkausreissun tuloksena bensatankin lukollinen korkki päätti lopettaa yhteistyön meidän kanssamme. Toki korkki oli ennenkin vetkutellut, mutta tällä kertaa se oli lopullista. Kun vanhuus iskee, niin noutaja tulee aikanaan. Eipä siinä auttanut muuta kuin seuraavana aamuna suunnistaa kohti varaosaliikettä. Tietenkin uusi korkki on huomattavasti hienompi kuin vanha, ainoastaan avainrenkulassa saa raahata nykyisin kahta eri avainta. Eipähän ainakaan bensavoro pääse niin helpolla iskemään...

Kirjoittajan avainsanat: Kivistö

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu