TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Mikä pääsiäinen! (Julia 2006-04-17 15:07)

Mikä pääsiäinen!

Julia
2006-04-17 15:07

Kaikki päivät auringon paistetta, yöt tanssia ja tanssiystäviä – tanssijan toive-elämää. Matkat välillä itsellekin yliymmärryksen, mutta kuuluvat pakollisina kuvioina loppusummaan eikä juuri loppusaldoa vähennä.

Perjantai-ilta Jyväskylän Viihdekeskuksessa kera kahden valovoimaisimpiin kuuluvan orkesterin tahdissa oli musiikin puolesta hyvä, mutta mielestäni tanssittavan musiikin taso laski huomattavasti, kun solistit astuivat lavalle. Fanit ovat taas eri mieltä, mutta sehän kuuluukin tanssilavojen henkeen – erilaiset tunteet ja kokemukset. Seisoin minäkin hetken Mäkeläisen edessä kuuntelemassa ja lähinnä katsomassa orkesteria ja ehkä eniten koskentinsoittaja/haitaristia. Ihailen edelleen hänen sormityöskentelyään ja odotan, että joskus hän ja muutkin pojat soittaisivat yleisölle. Mäkeläinen taas on antaumuksellinen faneilleen ja samassa saa osansa muukin tanssiväki.

Mistral on edelleen yhtä hyvä kuin ennenkin. Tanssimusiikki sitä oikeaa, mutta Anne Mattilan osuus kuunneltavaa ja kappaleet kauniita, mutta yksipuolisia tanssillisesti. Olen alkanut ymmärtää, että hänen kaltaisiaankin tarvitaan, sillä monille riittää hänen kaunis ääni ja ulkonäkö ja heitä on paljon tanssipaikoilla. Annella on ollut hyvä tangopari esitettävänä, mutta nyt en kuullut vai olinko sen hetken pois kahvilla.

Pääsiäislauantaina oli tarkoitus mennä Pesäkalliolla, Mattiloita sielläkin. Sinne halusin mennä tietäen, että saisin tanssia ainakin hyvinviedyt tangot, polkat ja Lapinjenkan. Mutta viimehetken lähtötunnelmissa suunta muuttuikin. Kikan tarjoama yösija mahdollisti kahdet tanssit sekä Kisarannassa että Kerholassa. Ja minnekäpä en ajaisi Varjokuvan ja PNP:n tähden....ja kun Markus Sextet jakoi Kerholan illan PNP:n kanssa, niin enempää en voi toivoa tanssi-illalta.

Matka-ajan arviointi ei aina onnistu. Tarvitsisin kai itse jotain terapiaa, kun edessä kyhnäävät, alle nopeusrajoitusten ajavat kuskit tukkivat tien ja ärsyttävät, kun joutua pitäisi ;( Ajattelinkin, että lukutaidottomia on laskettu tielle, jos 80 km rajoitustakaan ei osata lukea... No, matka-aikaan tietysti tulee etukäteen laskea muu liikenne.

Perille jouduin niin, että piha oli täynnä autoja ja kuralammikoita. Sinne takareunaan sain auton parkkiin ja vaatteidenvaihto edessä. Siinä olenkin hyvä ja nopea, harjoitus tekee mestarin kaikkeen. Väkeä ei ollut kuitenkaan vielä paljon, vaikka autoja olikin. Jokainen taitaa tulla omalla kyydillä. Alkuvalssin loppu oli soimassa ja ihme kyllä, ventovieras herra haki seuraavalle kappaleelle. Eihän se sitten niin mennyt, että koko illan olisi saanut tanssia. Kyllä normaali tanssipaikkojen tuttupiirihaku jatkui eli tuttuja oli nekin, jotka hakivat minua, mutta heitä ei ollut monta. Naistenhaulla onnistuin hieman korjaamaan tilannetta. Kaikki herrat veivät hyvin ja mukana oli muutama taitavakin herra. Pinssituttuja oli jonkin verran ja naistenrivissä oli juttuseuraa.

Jotain laimeutta oli ilmassa, mutta Varjokuvan soitanta korvasi tunnelman heikkoutta. Pojat olivat taas kerran parhaimmillaan. Kappalevalikoima oli monipuolinen ja muistan aina heidät nähdessäni M.Metsäkedon ammattimaisen tuomarilausunnon, viimeisen SMORK-kisojen voiton jälkeen heidän musiikillisista ym taidoistaan tanssiorkesteriesiintyjinä. Sitä se on edelleen. Metsäketo ei ole antanut lausuntoa orkesterin tanssitaidoista, mikä katsotaan eduksi soittajalle:) Minä voin kertoa yhden soittajan osalta, jopa pitkältä ajalta. Ei ole kävelyä eikä nytkyttelyä tanssiminen hänen kanssaan vaan täyttä unelmatangoa, minkä pitkästä aikaa sain taas kokea.

Toinen orkesteri Joukon Jatkot – en oikein osaa sanoa hyvää, jos en huonoakaan. Jäivät Varjokuvan varjoon esityksineen. Nimim. Andreas musiikin asiantuntijana varmaan kirjoitti heidän taidoistaan paremmin http://tanssi.net/keskustelu/107/109754.html#t.

Pääsiäissunnuntaina auringon kuivaamalta tienvierusrinteeltä törrötti kaksi kullankeltaa leskenlehteä. Siinä mieli kirkastui entisestään, kun nukutun aamuyön jälkeen kiersimme lenkin Kikan kanssa. Kikan korva erotti peipposen laulun, mutta minä tunnen vain kasveja.... Etsittiin itseasiassa hiusväriä eräälle komealle nimipäiväsankariherralle:) Ei tietenkään mikään kauppa ollut auki. Olin unohtanut hankkia lahjani kotikonnuilta, kun lähtö tuli ekstemporeena. Mutta mitä naisella ei olisi varastokätköissä. Kikalta löytyy kaikkea mitä nainen tarvitsee. Myös ihanan kullanpunainen kampaajalta hankittu väri. Päivä oli pelastettu, entäs ilta....

Peräkanaa ajelimme Kerholaan. Kikka poimi tutut kyytiläisensä mukaan ja ihan ajoissa jouduimme Kerholan pihaan. Autoja oli joka puolella, mutta sehän tiesi vain, että kaksi hyvää orkesteria veti väkeä.

Autot saimme terveyskeskuksen jonkin vastaanoton pihaan (ei kai ollut psyk.puoli, mitähän siinä ovessa luki....), mutta kun kyltille käänsi selkänsä, niin jo toisesta suunnasta Kerholan nurkalta punatakkinen mies lähetti virtuaalihalauksen ja kun hameen sain päälleni ja kohti Kerholaa, niin illan ensimmäinen halaus oli totta jo ulkopuolella. Sisällä sitten tuttuja olikin joka puolella. Oli pinssitapaamisen tuntua ja iloisia kasvoja ympärillä. Mahtoi palstan Matistakin tuntua mukavalta katsella joukkoa ja tunnustan, että kerroin hänelle hieman ketä oli paikalla.

Tanssi-ilta klo 18-01 on harvinaisempi ja koettelee kyllä kuntoa varsinkin, kun on tanssi-iltoja ja matkustelua takana. Vasta loppuillasta alkoi tuntua hiihtäjänkin jaloissa, jos oli seisontavuoro;( Tanssiessa en tunne väsymystä.

Naisia oli paljon ja jossain vaiheessa kaikkia oli paljon, mutta hyvin sopi tanssimaan. Kun tiesi PNP:n osuudella mikä tanssilaji tulee seuravaksi ja kun sattui yksi naisten kolmesta erillisestä 30 min. hakuvuorosta, oli osattava tehdä sopivia hakuja. Aina ei tietysti kerennyt ja loppuillasta yksi tangopari oli katseltava suru sydämessä.

Kun tango, polkka, masurkka ja jenkka ovat niitä, joita erityisesti toivon saavani tanssia hitaan valssin, jiven, rumban ja chachaan lisäksi (jäikö joku maintsematta, siis useimpien lajien) ja kun kaikissa oli hyvät viejät, niin enempää ei voi toivoa. Jerryjee, Sinut on lisättävä polkanviejä-suosikkeihini. Maata hipoen menimme kevyesti niin kuin toivon polkan tanssittavan, kiitos. Tangoilla sain olla kahden tutun herran vietävänä, joista kumpaakaan en ole tavannut aikoihin. Jenkalla sain ylittää itseäni. Kyllä "opiskelijalla" on opit takana:) Kaikkia soitettavia lajeja sain tanssia paitsi en chachaata. Yksi ainoa oikea ja kunnon kävely, ei edes musiikin tahdissa, sattui kohdalleni ja sekin oli vahinko. Seisoimme 4711:sta kanssa vierekkäin ja herran oli tarkoitus hakea häntä, mutta joku oli nopeampi. Kumarsi sitten minulle, niin sanoin, että olen kyllä yhtä hyvä kuin ketä tarkoitit hakea. Tuumasi siihen, että - tuo poika vei edestä. Piti sitten katsella, että kuka poika se nyt vei kohteen. Meidän Mattihan se oli nopeampi....

Valotaululla loppuillasta luki rumba, ja tiesin, mikä on tulossa, niin Matin niiasin (miestenhaulla) oven seudulta tanssimaan. Muistojeni Julian haluan tanssia lajin mukaisesti vaikka huonolla taidollani. Matti tanssii niin taitavasti, etten koskaan ennätä oppi seuraamaan kunnolla, kun niin harvoin tavataan. Mutta ei se minua haittaa, kun ei tunnu haittaavan viejääkään.

Ei tällaista iltaa ihan äkkiä ole tulossa, niin musiikillisesti kuin tanssillisesti. Kumpaankaan orkesteriin ei sovi negatiiviset sanat. On ilo olla heidän tansseissaan. On ilo orkesteritauoilla jutella heidän kanssaan ja vaihtaa ajatuksia. Joku kysyi, että onko PNP:n pojat käsketty tauoillaan tanssimaan. Ei tietenkään, hehän tekevät sitä sydämensä halusta... Kun vielä Markus Sextetin joukot saataisiin lattialle.... Kyllä liikunta tekee hyvää soittajallekin ja lisää näkökulmaa (mikä todettu on palstallakin). Tämän voi pitkällä kokemuksellaan todistaa PNP:n aina iloinen ja soittoon eläytyvä kosketinsoittaja sekä soittaessaan että tanssiessaan parinsa kanssa. Ja eikä sitten olla oltu vain tanssimassa, sillä "hääkutsusta pinssitansseihin" kuultiin varmoja tietoja. Perästä kuulunee lisää. Pitänee kertoa, että -vain tanssimassa- alkaa olla kulunut juttu, kun sain eilen tiedon myös toisista "hääpinssitansseista"” Jyväskylän suunnalla. Että on tulossa ihana kesä!

Kiitos pääsiäisen ajan mukavista tansseista kaikille, kiitos orkestereille ja ennen kaikkea kiitos Kikalle täysylöspidosta, mukavasta seurasta ja Markukselle hyvää nimipäivää – ehkä kullanpunainen sävy on nähtävissä kesän alkaessa:)

Kunpa muistaisimme näissä kirjoituksissamme.... "Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Hyvästä sydämestä tulevat hyvät sanat ja pahasta sydämestä pahat sanat"....

Kirjoittajan avainsanat: Pekkaniskan Pojat, Markus Sextet, Kerhola, Kisaranta, varjokuva, Joukon Jatkot

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu