Paritanssiseminaari... [Tanssijat] (Pia M 2004-02-16 11:52)
Kuten arvelinkin, Pia M:n konekirjoitusnopeus on paljon parempi kuin minun, joten en saanut puheenvuoroista talteen paljoakaan sellaista, mikä ei olisi ollut Pian muistiinpanoissa. Jotain sentään.
Olen pyytänyt useilta puhujilta myös puheenvuorojen alkuperäiset käsikirjoitukset täällä julkaistaviksi. Tarkoitus on, että samaan kokonaisuuteen voidaan myöhemmin liittää muitakin painokkaita julkisia puheenvuoroja. Kaikki tavoittamani puhujat ovat suhtautuneet ajatukseen myönteisesti. Parilta puhujalta olen tekstin jo saanutkin.
En ehtinyt kirjoittaa sitaatteja sanatarkasti, mutta olen yrittänyt kertoa omin sanoin puheenvuoroihin sisältyvät ajatukset niin tarkasti kuin osaan. Olen välttänyt toistamasta sitä, mitä Pia jo kertoi, joten useimpien puheenvuorojen kohdalla olen kirjoittanut vain muutaman lisäyksen. Kokonaiskuvan saamiseksi lukekaa Pian artikkeli ensin. Omat kommenttini ovat alla kursiivilla, kuten Pian artikkelissakin.
Järjestäjien tavoitteena oli luonnollisesti tuoda esille kaikkia paritanssin hyviä puolia. Terveysvaikutukset ovat tietenkin hyvä markkinointikeino nyky-yhteiskunnassa. Valitettavasti esitelmöitsijä joutui toteamaan, ettei tanssin terveysvaikutuksia ole juurikaan tutkittu, joten suurin osa esitelmästä käsitteli liikuntaa yleensä ja tanssin sellaisia vaikutuksia, jotka jokainen paikallaolija ennestään tiesi.
Seuratanssin on todettu parantavan kestävyyttä ja voimaa vähän (+). Vaikutus notkeuteen on huomattavasti suurempi (+++).
Tanssin energiankuluts oli mitattu, mutta tässä kohtaa huomaan, että meillä oli eri lukema muistiinpanoissa. Pia M:n muistiinpanojen mukaan 70 kg painava henkilö kuluttaa vauhdikkaassa tanssissa 30 minuutin aikana 183.7 kcal, minun muistiinpanojeni mukaan lukema oli 183.6 kcal. Lyöntivirhe jommalla kummalla. Valitettavaa, että asia jäi näin avoimeksi.
Polkka, jenkka ja masurkka ovat luuston vahvistamisen kannalta parhainta liikuntaa. Luuston vahvistaminen on eduksi kaikenikäisille, vaikutukset kumuloituvat iän mukana.
Miksi ihmiset tanssivat? Tärkein syy rytmi ja musiikki, liikunta, kosketus sekä sosiaalinen velvollisuus. Kumppanin löytäminen ja seksi eivät ole juuri lainkaan tanssin syynä.
Paritanssin tanssijoita pidettiin parhaana ominaisuuksissa optimistinen, kekseliäs, yritteliäs, seurallinen, vastuullinen, raitis, luotettava, hyvä kasvattaja... Jos ymmärsin oikein, nämä olivat toisten tanssijoiden arvioita.
Lavoilla käyvät pariskunnat 35--60 v. Poikkeus Särkän lava. Seminaarin jälkeen Nevala totesi tietävänsä, että muitakin poikkeuksia on.
Paritanssit ovat Nevalan mukaan valssi, tango, humppa, foksi, varsinkin Pohjanmaalla. Hidasta valssia kun esitetään Pohjanmaalla, harva pari tanssii. Helsinki Pavilla pitää esittää lattaria ja hidasta valssia ym, mutta siellä yleisö taas on liika viisasta ja tulee esimerkiksi neuvomaan tempoista.
Toiset tulevat tanssimaan, toiset tulevat vahtaamaan staraa ja ovat tanssijoiden tukkona, kolmas ei lähtiessään tiedä, miksi lähtee tansseihin, mutta etsii elämyksiä.
Ravintoloissa hengaillaan ja nostetaan tuoppeja, sopii muukin kuin tansimusiikki. Ravintoloissa tanssiva yleisö ei kartuta kassaa, se vain tanssii ja juo vettä.
Tarvitaan tanssipaikkoja. Ei voi kannattaa keskittymistä harvalukuihin huvikeskuksiin. Pitäisi olla hintakatto.
Kappaleiden pitäisi olla tanssittavaa musiikkia, ja olisi parempi, jos musiikki olisi alun perin tehty tanssittavaksi.
Nimisolistit käyvät keikoilla laulamassa viimeisiä levytyksiään, se katsotaan PR:ksi, mutta tämä on väärä tie.
Hyvin esitetty tanssimusiikki ja hyvät kompit toimivat myös hyvänä kuuntelumusiikkina, niille, jotka eivät tanssi.
Illan ohjelmistosta pitää löytyä jokaiselle jotakin, ja on erittäin tärkeää informoida tanssiyleisölle, mitä seuraavaksi on tulossa.
Erilaiset sidonnaisuudet ohjelmatoimistoon rajaavat valinnanmahdollisuuksia tanssimusiikin suhteen.
Eeetteriin lähetettävä musiikki lähetetään suotimen läpi ja miksataaan oman aseman kuuloiseksi. Ei siis pelkästään valikoida soitettavia kappaleita, vaan suorastaan muokataan niitä.
Ennen 1964 levytettäyjä kappaleita ei saa soittaa kuin erikoisohjelmissa.
Tehdään iskelmää, monipuolinen tanssimusiikki ei kuulu levytuottajan intresseihin.
Radion juontajat puhuvat usein kappaleiden rytmeistä väärillä nimikkeillä.
Tanssikulttuurin vaalimisessa on ehdottomasti ensimmäisenä monipuolinen tanssimusiikki. Vasta sen jälkeen tulevat tanssipaikat.
Raha ja bisnes ovat OK, mutta ihmisillä pitää olla myös muita arvoja, kuten moraali, yhteisvastuu ja yhteistyö.
Suomessa kärsitään kohollisen sivistyksen lamasta. Koululaisten fyysinen kunto on laskenut jyrkästi. 50 metrin testissä aika kasvanaut 5. ja 6. luokan oppilailla 8.7 sekunnista 9.5 sekuntiin vuodesta 1975 vuoteen 1998, ja 20 oppilaan joukosta kolme kaatuu matkalla.
Tuo viimeinen kohta oli ilmeisesti keruulomakkkeiden ohi tullutta arviotietoa, mutta se vahvistaa puhujan sanomaa: tanssitaidon harvinaistuminen on vain yksi osa laajempaa kehollisen sivistyksen lamaa. Tanssin harjoittelu varmasti myös parantaisi koordinaatiota ainakin sen verran, että kaatumiset vähenisivät.
Motorinen kunto ja muut liikeominaisuudet ovat romahtaneet. Ylipainoisten lasten määrä on kasvanut (diabetes lisääntynyt). Lasten luusto on haurastunut. Niska- ja hartiakivut ovat lisääntyneet. Lasten ja nuorten väsymys ja heikotus lisääntynyt. Psykosomaattiset ja psyykkiset oirelut ovat lisääntyneet.
Varusmiehistä 70 % saavutti 2600 m Cooperin testissä 1988, 40 % vuonna 1968. Korjus pyysi miepuolisia paikallaolijoita nostamaan kätensä, jos ovat juoseet testissä 2600 m tai enemmän. Melkein kaikki kädet nousivat.
Kuka opettaa lapset tanssimaan? Liikunnanopetuksessa ei ole aikaa. Liikunnanopettajat eivät välttämättä osaa.
Hyvän tanssimusiikin kriteereitä
- Tanssirytmit <> tanssilajit<br>
- Tanssirytmien monipulisuus:
Valssi, foxtrot (slowfox), tango (argentiinalainen tango), jive
(boogie woogie, klindy hop, bugg, fusku), humppa, hidas valssi, cha
cha, rumba (bolero), samba, polkka, jenkka, masurkka (salsa, hambo)
- Esitysnopeus ko. tanssirytmiin soveltuville tanssilajeille sopiva
- Rytminen selkeys ja tunnistetavuus
- Tyylinmukaisuus: sovitukset, tunnelma, musiikillset valmiudet
(= soittotaito)
- Sopivassa suhteessa haastavampia tanssirytmejä ja ennalta tuttuja biisejä
Muuta:
Esittäjille olisi eduksi tuntea suomalaista seuratanssikulttuurria ja sen
erityispiirteitä
- Yleisö tulee paikalle ensisijaisesti tapaamaan muita ihmisiä
- Illan ohjelmiston räätälöinti
- Yleinen lavaetiketti
- Tanssitaito
Yleinen viihtyvyys
- Äänentoisto
- Taukomusiikki
- Huomioitava myös ns. "ei-tanssifriikki" -yleisönosa
Vuorovaikutuksella toimiva kolmiyhteys: yleisö - tanssinjärjestäjä - esiintyjä
Ulkomaalaisille asia on usein käynyt tutuksi (jos on käynyt) pitkälti Kaurismäen elokuvien pohjalta (myös Leningrad Cowboys).
Haetaan autenttista tunnelmaa (ympäristöä, melankoliaa ja tangoa).
Tanssilavat = eksotiikkaa, siis kulttuurista omasta poikkeava ilmiö.
Kesäyö, valoisuus = romantiikkaa.
Tango on varsin hyvin profiloitunut suomalaiseksi 'merkillisyydeksi', joten useat toimittajat haluavat tietää asiasta.
Suomalainen paritanssi on selvästi vahvuus = "autenttista" suomalaisuutta.
Ideat olivat jotenkin tutun oloisia. Olen itse vuosien mittaan muutaman kerran soittanut MEK:iin ja ehdottanut juuri samoja asioita. Tätä ennen minulle on joka kerta (viimeksi marraskuussa 2003) vastattu, ettei aihe kuulu MEK:n intressialueisiin.
Laitinen toi edellisen puheenvuoron kontraktiksi kylmän liiketoiminnallisen näkökulman. Jotta tanssimatkailu tuottaisi rahaa, se pitäisi tuotteistaa.
Tuotteistus = ideat + mahdollisuudet + osaaminen.
Maallikona kiinnitin huomiota siihen, että kuluttajan tarpeet eivät olleet lainkaan mukana yhtälössä. Jäi sellainen kuva, että tuotteistamisessa ei ole kauhean olennaista, myydäänkö hömppää vai sukupolvien aikana kehittynyttä kulttuuria. Mainitsin asiasta viikonlopun aikana markkinointiin erikoistuneelle ekonomisukulaiselleni, ja hän oli samaa mieltä.
Ehkä pitääkin tehdä se johtopäätös, että ahneus ei välttämättä ole tässä asiassa paras ajateltavissa oleva toiminnan motiivi. Tuottavaa toimintaahan voidaan luoda aivan eri perustaltakin. Hyvä esimerkki on tietotekniikassa avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistotutanto. Ehkä jotain vastaavaa voisi kehittää seuratanssin tueksi.
Listahittien valinta tanssimusiikiksi voi olla huono idea.
Tärkeä ominaisuus tarnssiorkesterille on, että sen jäsenet osaavat tanssia. Suomessa kiertää nimekkäitäkin tanssiyhtyeitä, joiden esitykselle ei ole vielä keksitty tanssityyliä.
Mikä on raja huvipaikan ja ravintolan välillä? Teostomaksuissa on suuri ero ravintoloiden hyväksi. Minulle on kerrottu, että asia on viety / ollaan viemässä kilpaluvirastoon ja tarvittaessa EU-tuomioistuimeen asti.
Monen esiintyjän hinta/laatusuhde on pielessä.
Ns. keskitasoiset yhtyeet kärsivät tilanteesta eniten.
Järjestyksenvalvonta. Iltaa kohti vaaditaan tanssipaikoilla 10--15 henkilöä, kaikilla pitäisi olla järjestyksenvalvontakortti à 50 euroa. Ravintolassa samalla yhtyeellä ja väkimäärällä 2--4 henkilöä. Kummassa on enemmän järjestyshäiriöitä?
Esiintyjien hinnat ovat oikeita, koska markkinat määräävät ne pitkässä juoksussa. Jos esiintyjällä riittää ostajia, se osoittaa, ettei hinta ole liian korkea.
Hyvin monet elleivät kaikki parhaat yhtyeet soittavat enintään 4×45 min, joten yksi orkesteri iltaa kohti ei riitä.
On ihan järjenvastaista, että saman esiintyjän konsertissa lipun hinta voi olla jopa kolminkertainen.
Olemme sellaisessa tilanteessa, että kovin suuresti emme voi lipunhintoja nostaa.
Parhaat orkesterit pystyvät täysin sanelemaan, kuinka monta iltaa kuukaudessa he esiintyvät, missä esiintyvät ja kuinka kauan esintyvät, mikä on varmaan ihan oikeinkin.
Huvikeskukset on vääjäämättä siirrettävä kasvukeskuksiin.
Lipputulot eivät enää läheskään riitä kattamaan kaikkia kuluja missään paikassa, muutamaa poikkeus. Tarvitaan vääjäämättä ravintolatuloja ja mahdollisetsi myös majoitustuloja. Pelkillä lipputuloilla yksikään suuri tanssipaikka ei ole kannattava.
On ihan turha sanoa, että tanssija vaatii, että täytyy olla kaunis järvenranta tanssipaikalla.
Juha Laine: Tanssimattoman väestön keskuudessa on kyllä kiinnostusta seuratanssia kohtaan on, mutta ensimmäistä kertaa tansseihin lähteville kynnys on korkea. Koetaan, että ei voi lähteä ennen kuin osaa tarpeeksi hyvin. Ainakin tähän me voimme vaikuttaa.
Anne Kivistö luki Pia M:n artikkelin tanssipalvelimen keskustelupalstalta.
Tero Toivonen: Tanssipaikan kehittelyä ei pidä suunnata suurille ikäluokille vaan kaikille. Tanssijärjestäjille: ottakaa mukaan nuoria järjestämään tansseja, koska usein tanssipaikka näyttää siltä kuin järjestäjätkin. Uusia tanssijoita ehkä saadaan järjestämällä tanssikursseja toistuvasti. Ensimmäisten kurssien jälkeen oppilaat eivät vielä uskalla tulla Keskinäistä yhteistyötä tarvitaan tanssipaikkojen kesken.
Tuntematon puhuja (mainitsi nimensä, mutta en saanut sitä talteen): Suvaitsevaisutta, hyviä tapoja. Jos tanssijat ovat töykeitä, se on yksilöllinen ongelma, mutta tanssinharrastajat hyväksyvät myös ne, jotka eivät osaa tanssia. Jos lavalla öykkäröidään ja käyttäydytään huonosti, tanssinjärjestäjän tehtävä on puuttua asiaan.