Makoisin eväin Kerholassa [Tanssipaikat] (Aito 2008-04-28 10:56)
Jostain kumman syystä mun suunnitelmilla on tapana kariutua ja niin kävi nytkin kun minun piti päästä pitämään itseni hoito viikonloppu Rakkaan ystävän luo Raumalle, mutta kohtalo päätti toisin. Pojan vointi ei antanu myöden että olisin uskaltanut olla koko viikonlopun pois kotoa, joten suunnitelmia oli taas muutettava. Kyynelien sumentamin silmin sain heureka-ajatuksen että voisinkin lähteä Kerholaan sunnuntaina ja houkuttelin tämän Ystävättärenkin sinne mukaan. Hän tuli ja otti tyttärensäkin vielä mukaan. Ihanaa. Loppuviikosta yritin minne menossa palstalla kysellä kyytiseuraa vaan eipä tärpänny, joten otin ehdotuksen pois. Olin jo paplarit päässä eilen kun vielä tuli epäusko kannattaako lähteä yksin ajelee melkein 150km per suunta, kun puhelin soi ja eräs tanssiystävämme soitti. Ei tarvinnu kauaa miestä houkutella kyytiini, kun hän suostui ja niinpä minun oli "pakko" lähteä. Paljon mukavampi oli matkustaa jo mennessä kun oli joku kenen kanssa puhua.
Perillä Kerholassa oltiin pari minsaa yli viiden, vaan päästiin silti alella sisään. Minä sinkosin vessaan vaihtamaan vaatteita ja sitten saliin sisään katsomaan onko väkeä paikalla. Olin antanut itseni uskoa että soittamassa olisi ihanat Pekka Niskan Pojat sekä Helmi vaan jälkimmäinen ei sitten paikalla ollutkaan. No aina ei voi voittaa, en edes minä ;) Alkuillasta tuttuja oli pelottavan vähän ja minuahan ei vieraat tunnetusti juurikaan hae. Loppuillasta haki yksi tuntematon, muuten sain olla ihan tuttujen tanssitettavana. Ekalla naistentunnilla päätin että nyt on oltava rohkea ja reippaasti haettava uusia miehiä. Näin komean, pitkän ja miellyttävän näköisen miehen jota olen joskus vuonna sukka ja saapas hakenut Tuuloksessa, mutta hän ei ole ikuna hakenut minua. No sinkosin chachalle häntä hakemaan ja sanoin että pakko on hakea vieraita kun vieraat ei koskaan hae mua ja tutut on tänään vähissä. En tiedä onko mun muistissa paha aukko vai mitä on tapahtunut mutta en muistanut että se mies tanssi niin taivaallisen hyvin. Olin hetkessä taivaassa, jossain syvällä ja pehmeässä. Voi juupeli. Jos olisin muistanut nimittäin miten hyvin mies tanssii ja miten miellyttävä siinä oli mennä silmät kiinni fiilistellen, olisin harmitellut näiden vuosien aikana enemmänkin sitä että mies ei ole minua hakenut. Mies äityi jopa kehumaan minun seuraamistaitoani ja ihmetteli miksi miehet ei mua muka hae. No minä siinä sitten ajattelin että ei varmaan hän hae tänäkään iltana vaan kuinkas kävi? Kun miesten tunnilla tuli tangot, pokkasi tämä komistus minulle ja jos ekoilla kipaleilla olin taivaassa, niin tässä sitten olin jossain ihan korkealla, jossain pilven päällä roikkumassa. Tunsin miten suupielet kääntyi hymyyn, tunsin pienen ikävän piston Savolaiseen joka kotona hoiti omaa poikaani, mutta ajattelin että hänkin olisi varmasti onnellinen jos näkisi minut nyt, näytin varmaan tosi onnelliselta :)
Olin siis naistentunneilla ahkera ja se palkittiin. Matkaevääni haki minua ihanan monta kertaa ja miehen pisteet nousi vielä entuudestaan kun hän kotimatkan alkaessa kaivoi kylmälaukustaan kylmäsavulohivoileivät meille syötäväksi. Olisin voinut vaikka pissiä vähän hunajaa kiitokseksi, niin mieletön juttu se oli nälkäiselle, onnelliselle Aidolle.
Illan aikana sain jutella ihanien ihmisten kanssa, oli oikein ikävä muutamia ystäviä joiden kanssa en ole henkeviä saanut hetkeen jutella. Eevua hain jopa lopuksi tanssimaankin sylifoksille, siinä fiilisteltiin posket yhdessä ja huomasin että hei mähän osaan viedä. Ai ai, ihanaa oli. Masurkatkin pistelin yhden neitokaisen kanssa tyttöparilla. Siinä sitä on sitten kevyt vietävä. Yksi illan kohokohdista oli kuitenkin kun näin miten Ystävättäreni tytär tanssi äitinsä kanssa kaikenmaailman tanssit rumbasta jiveen (tyttö vei ja äiti vikisi) ja swingpolkasta hitaaseen valssiin. Siinä on tulevaisuudessa vanhemmat naiset vihreenä kateudesta kun tuo tyttö tulee ja vie nenän edestä kaikki herkut, tuon ikäisenä jos osaa jo kaikki tanssit, niin mitä onkaan kun on kakskymppinen kaunotar!
Ilta oli siis varsin hyvä ja musiikinkin puolesta varsin monipuolinen. PNP poikiakin tuli pariin kertaan halittua, joten kaikki tarpeellinen tais tulla reissulla tehtyä. Ja kun vielä kotiin mennessä oli Savolainen iltapalan kanssa valmiina mua odottamassa ja antoi pitkän pitkän rakastavan halauksen ja suutelon, niin onnellisena ja hymyilevänä kävin sitten uupuneena hänen viekkuun nukkumaan. Hieno reissu, mistä tuli hyvä mieli. Kiitos kaikille!