Pohdittavaa "myös tanssimassa" oleville naisille [Pulina] (MLeena 2008-03-14 14:32)
Tanssapaikoilla käy niin paljon vastakkaisen sukupuolen edustajia, ettei ole kovin vaikeaa löytää heistä sellaista, jonka ulkoinen olemus viehättää. Aika paljon on myös heitä, jotka potentiaalisesti voisivat olla kiinnostavia seurustelukumppaneita (ikä, toimeentulo, sinkkuus...). Näitä kumppaneita löytää tietysti myös esim. seuranhakupalstoilta.
Tanssiympäristössä (tanssin sujuminen edellyttää vuorovaikutuksen aktiivista havainnoimista) tulee kuitenkin vastaan sellainen toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia, että jollei ole vallan haluton itsestä ja toisista oppimaan, oppii "lukemaan" ihastumiseen liittyviä fysiologisia merkkejä, ja arvioimaan henkistä yhteensopivuutta tanssi- ja keskustelutilanteissa. Tähän se parinvalinta ja -muodostus sitten tyssääkin sillä riittävän voimakkaita signaaleja lähettäviä ei yksinkertaisesti tahdo löytyä viehättävistä ja muuten sopivista. Jos molemmat lähettävät jatkuvasti kiinnostumista ilmaisevia fysiologisia signaaleja ja reagoivat kiinnostuneesti tai muuten tavanomaista myönteisemmin keskustelutilanteisiin, ollaankin aika lähellä sellaisen oikean henkilön määritelmää, jonka kanssa kannattaa pitkää suhdetta alkaa suunnitella ja johon voisi kuvitella myös syntyvän halun sitoutua vaikka fyysisesti kiinnostavampi kumppani joskus sattuisi olemaan tarjolla. Tämmöisessä kohtaamisessa ei ole ihme, jos käynnistyy muutamien viikkojen tunnusteluvaihe. Tästä seuraa myös, että tunnustelun päättymisen ei suinkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että toisessa osapuolessa olisi joku vika, joka estää seurustelun. Ei vain ollut riittävästi sitä hyvää, että kestävä parisuhde olisi muodostunut. Jos molemmat ymmärtävät, että ei vain ollut riittävästi sitä hyvää, voidaan mainiosti jatkaa tanssimista ystävinä parisuhdetunnustelujen päättymisen jälkeen. Varsinkin naisten näkee valitettavan usein poistuvan tanssipaikoilta pitkähköksi ajaksi parisuhdetunnustelun päättymisen jälkeen, mikä ei välttämättä ole tarpeellista jos asiat on puhumalla saatu selvitetyksi.
Minusta on lähinnä makuasia, pitääkö kaikki fyysisesti ja perustietojen osalta kiinnostavat kumppaniehdokkaat testata tai pyrkiä heti hyötymään mahdollisimman paljon, vai testaako seurustelukumppaneina vain ne joiden kanssa kuvittelee pidempään suhteeseen olevan mahdollisuuksia. Liian korkealle ei ainakaan rimaa kannata nostaa koska muuten tulee helposti kiusattua hienoa ihmistä sellaisilla kömmähdyksillä jotka voisi pienellä harjoittelulla karsia poiskin. Täytyy myös huomioida, että ne, jotka arvostavat ehdotuksien määrää, ehtivät tehdä niitä lukumääräisesti niin paljon enemmän kuin ehdotusten laatua arvostavat, että ensin mainittuun ryhmään törmää väkisinkin huomattavasti useammin.