TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu
Tannsivan yleisön mielipidettä kaivataan [Musiikki] (Hese59 2009-09-10 11:10)

Tanssiravintoloiden suosion laskusta ja tanssimusiikista

Pia M
2009-09-11 12:15

Hyvä pohdinta, mutta hiukan yksipuolinen.

80-luvun loppupuolella (1987->) tanssiravintoloissa työskennelleenä muistan, että vaikka paikassa ei elävää orkesteria ollutkaan, vetivät mm. Paasiravintola ja Jortsumestari (ent. Duunarin Kellari) talon täyteen joka viikonpäivä, ja musiikkia soittivat tanssimusiikkitiskijukat kahdessa vuorossa. Päivävuoro aloitti klo 13, ja monesti jo klo 14 olivat pöydät ja lattia täynnä joka päivä. Orkesterivierailuja oli, mutta kantakävijät useinkin totesivat ettei välttämättä olisi niin väliksi.

Vastaavalla tavalla levymusiikin varassa pyöritettyjä ravintolatansseja tangoineen, valsseineen ym. oli myös muualla Suomessa, itselleni tulivat tutuksi Myyrmäen Toppari, Forssan Cumulus, Lohjan Marilyn, Imatran Valentino, Hyvinkään Hopealyhty ja Järvenpään Hummeri. Viikonloppuisin oli diskompaa loppuillasta, jotkut alkuviikon illat saattoivat olla hiljaisia, mutta purkitetulla tanssimusiikilla mentiin pääosin. En usko, että orkesterin säännöllinen läsnäolo olisi noita alkuviikon iltoja merkittävästi vilkastanut kuitenkaan.

Yksi syy suosion laskuun saattaa olla tanssivan ravintolayleisön luonnollinen poistuma. Se yleisön osa, joka koki luontevaksi yhdistää ravintolaillan ja seuratanssin, tuli yksinkertaisesti niin iäkkääksi että siirtyi hiljalleen pois ravintolaympäristöstä. Vallalle pääsi tämä paritanssin kadotettu sukupolvi, 70-luvun puolesta välistä 80-luvun puoleen väliin (noin) nuoruuttaan viettänyt väki, joille jo kapinan takia humppa oli kauhistus. Diskoa piti olla.

Seuraavalle sukupolvelle tuotettiin Suomeen brittityyppinen pubikulttuuri, ja ihmiset alkoivat istua pubeissa juoden erilaisia oluita ja pelaten lautapelejä.

Mielestäni tanssiravintoloidenkin hiipunut suosio on hyvin pitkälle selitettävissä tanssivan kansanosan vähenemisellä.

TanssipalvelinYleisönosastoKeskustelu