Sivuille on kerätty tietoa suomalaisten perustanssilajien rytmiikasta, askelikoista ja historiasta. Sivut ovat hyvin keskeneräiset, mutta eri puolilta tulleiden viestien mukaan vajavaisillakin tiedoilla on ollut käyttöä. Sivut täydentyvät ajan mittaan, mutta kestää luultavasti kauan, ennen kuin niitä voi sanoa valmiiksi.
Suurin osa askelikoista on toistaiseksi kuvattu vain sanallisesti. Joistain tansseista on animoituja askelkuvioita, ja niiden lisääminen on yksi tulevaisuuden projekteista.
Sivut eivät ole tanssikurssi. Kokonaan uuden tanssin oppiminen sanallisten ohjeiden, piirrosten, videoiden tai tietokoneanimaatioiden perusteella onnistuu yleensä vain, jos katsojalla on melko laajat perustiedot samankaltaisista tansseista, ja se voi silloinkin olla vaikeaa. Perustanssitaidon opettelemisessa tarvitaan henkilökohtaista ohjausta. Ohjeet ovat kuitenkin toisinaan osoittautuneet hyödyllisiksi joidenkin epäselväksi jääneiden asioiden tarkistamisessa.
Eräiden tanssien kohdalla kuvatut lisäkuviot ja variaatiot todennäköisesti avautuvat tanssia jonkin verran harrastaneelle nykyisessä muodossaankin. Ehdotuksia sivuille lisättävistä kuvioista voi lähettää palautesivun kautta.
Kaaviot ovat tällä hetkellä melko nopean muutoksen alaisia, joten ne eivät ole yhdenmukaisia. Jotkin alla mainituista piirteistä esiintyy toistaiseksi vain osassa kaavioista. Työn valmistuessa ne leviävät vähitellen muihinkin.
Koska ohjeissa ei toistaiseksi ole ääntä, rytmi täytyy kuvata visuaalisesti. Sivuilla rytmi on kuvattu joko vaakasuoralla janalla tai taulukon sarakkeilla. Rytmijanalla aika kulkee tasaiseen tahtiin vasemmalta oikealle. Janalla olevat merkit kuvaavat askelten ajoitusta, tarkemmin sanoen hetkeä, jolloin jalka pysähtyy tai paino siirtyy sille. Merkkien väli janalla on verrannollinen askelten ajalliseen etäisyyteen. Esimerkiksi foksin rytmi voidaan kuvata näin:
H.......H.......N...N...H.......H.......N...N...
Kahden ensimmäisen H:n väli on sama kuin toisen H:n ja N:n väli, ja kahden peräkkäisen N:n väli on puolet siitä, kuten myös jälkimmäisen N:n ja seuraavan H:n väli. H tarkoittaa hidasta ja N nopeaa askelta. Tanssissa askeleen hitaus tai nopeus tarkoittaa aikaa, joka kuluu askeleesta seuraavaan askeleeseen; hitaus tai nopeus ei siis mitenkään liity jalan liikenopeuteen sillä askeleella, jota adjektiivi kuvaa.
Käännösten määrä on kerrottu täyden kierroksen murto-osina, esimerkiksi "1/2 kierrosta myötäpäivään". Monimutkaisissa kuvioissa on absoluuttinen rintamasuunta lisäksi ilmaistu asteina ja kompassisuunnan kansainvälisellä lyhenteellä. Asteluku kasvaa myötäpäivään:
| N | pohjoinen | 0° |
| NE | koillinen | 45° |
| E | itä | 90° |
| SE | kaakko | 135° |
| S | etelä | 180° |
| SW | lounas | 225° |
| W | länsi | 270° |
| NW | luode | 315° |
Suunnat eivät tietenkään tarkoita todellisia ilmansuuntia, vaan yksi suunta on mielivaltaisesti nimetty pohjoiseksi eli nollaksi. Yleensä se on miehen rintamasuunta kuvion alussa. Muutamissa tapauksissa aloitussuunniksi on valittu edellisen kovion lopetussuunnat, koska nämä kuviot hyvin usein tanssitaan peräkkäin. Jos miehen suunta siis on 0° eli N ja nainen seisoo miestä vastassa, hänen rintamasuuntansa on 180° eli S. Jos molemmat kääntyvät tästä neljänneskierroksen myötäpäivään, merkitään miehen käännökseksi 0° -& 90° ja naisen 180° -& 270°. Asteluvuilla on ilmaistu vain alku- ja loppusuunta. Kirjainlyhenteillä on merkitty myös käännöksessä ohitetut pääilmansuunnat silloin, kun käännös on puoli kierrosta tai enemmän. Esimerkiksi käännös suunnasta N suuntaan S myötäpäivään on kirjoitettu N-(E)-&S ja vastapäivään N-(W)-&S.
On huomattava, että käännöksen määrä on monissa kuvioissa ohjeellinen. Tansseissa käännös voi olla pienempi tai suurempi esimerkiki sen mukaan, missä suunnassa seuraavalle kuviolle on tilaa.
Joidenkin tanssien kohdalla on animoituja askelkuvia. Miehen jalat näkyvät sinisinä ja naisen jalat punaisina. Värin intensiteetti kuvaa painon sijoittumista jaloille:
On syytä muistaa, että animaatiot ovat yksinkertaistettuja. Niiden tarkoitus on näyttää liikkeiden perusidea, ei kaikkia teknisiä yksityiskohtia. Painon siirto näkyy kuvissa yleensä äkillisenä, mutta todellisuudessa se tietenkin vie jonkin verran aikaa. Joissain tapauksissa, mm. rumbassa, jalanjäljen väri on piirretty muuttumaan vähitellen korostamaan vartaloliikkeiden pehmeyttä. Kaavioissa ei myöskään ole näytetty, onko paino koko jalalla vai vain jalan osalla. Paino saattaa joissain askelissa olla pelkästään päkiällä, jopa niin ettei kantapää edes kosketa lattiaa. Kaikkia yksityiskohtia ei kannata esittää kuvissa, koska ne saattaisivat vaikeuttaa ollennaisten piirteiden hahmottamista.
Eräissä tansseissa, esimerkiksi jivessä ja cha chassa on askelia, joissa jalka ei siirry: paino vain käy välillä toisella jalalla ja palaa sitten takaisin. Nämä askeleet näkyvät kuvissa jalanjäljen värin vaihtumisena.
Kuvioista on tarkoituksellisesti jätetty pois yksityiskohtia, jotka saattaisivat viedä huomion pois olennaisista liikkeistä. Esimerkiksi jalkaterien pieniä käännöksiä ei ole piirretty, koska ne näyttävät animaatioissa paljon korostuneemmilta kuin ne todellisuudessa ovat.
Tilarajoitusten vuoksi askeleet on joissain kuvissa esitetty melko lyhyinä suhteessa jalanjälkien kokoon. Askelten pituus tietenkin vaihtelee todellisuudessakin tilanteen mukaan. Jalkojen liikeradat on piirretty aistinvaraisten havaintojen perusteella, joten ne eivät nykyisissä kuvissa välttämättä ole muutenkaan aivan tarkkoja.
Kuvan vasemmassa reunassa olevilla napeilla voi muuttaa animaation toimintaa:
| Ääni päälle. | |
| Ääni pois päältä. | |
| Kääntää kuvan ylösalaisin. Monet kuviot tuovat käännettyinä askeleet selvemmin esille naisen näkökulmasta. | |
| Asettaa animaation kulkemaan normaalinopeudella. Tämä on alkutilanne. | |
| Asettaa animaation kulkemaan puolinopeudella. | |
| Asettaa animaation kulkemaan neljännesnopeudella. | |
| Pysäyttää animaation. | |
| Palauttaa animaation alkuun. | |
| Siirtää animaatiota eteenpäin yhden askeleen verran. | |
| Siirtää animaatiota taaksepäin yhden askeleen verran. | |
| Käynnistää animaation alusta. Nopeuden ja äänen valinta jäävät voimaan. |
Kaikissa animaatioissa ei ole kaikkia nappeja, eikä missään animaatiossa ole kaikkia nappeja yhtäaikaisesti näkyvillä. Esimerkiksi äänen poiskytkemisnappi on näkyvissä vain äänen ollessa päällä ja päällekytkemisnappi vain äänen ollessa poissa.
Rytmi on esitetty kuvien yläreunassa olevilla laskureilla. Animaatioiden alussa on negatiivisin luvuin esitetty lähtölaskenta. Nollahetkellä tulee näkyviin vaakasuora palkki, jossa ruudun leveys on verrannollinen ruutua vastaavan askeleen tai tahdinosan kestoon. Jalkojen lähtiessä liikkeelle palkki alkaa laskea tahtia. Joissain animaatioissa on kaksi laskuria, joista ylempi laskee tahdinosia ja alempi askelia.
On syytä erikseen huomauttaa, että tanssin varsinaiseksi aloitushetkeksi ajatellaan ykkösisku, joka näkyy animaatiossa ykkösruudun syttymishetkenä. Useimmissa kuvioissa jalka lähtee liikkeelle ennen ykkösiskua, mutta paino siirtyy jalalle ykkösellä. Nollalla ei ole erityistä rytmistä merkitystä, se on vain hetki yhtä tahdinosaa ennen ykköstä.
Tanssilajin esittelyn kuuluisi muutama hyvä kappale esimerkiksi lajille ominaisesta musiikista. Ihanteellista olisi, että samankaltaiset kappaleet soisivat myös animaatioissa. Valitettavasti esitysoikeuksien hinnat tekevät levytysten käytön tässä ympäristössä mahdottomaksi. Levymusiikin käyttö animaatioissa olisi myös teknisesti varsin ongelmallista. Animaation synkronointi tallennettuun musiikkiin on työlästä, tallenne ei toimi hidastetuissa animaatioissa ja musiikki kasvattaisi animaatiotiedoston koon jopa monikymmenkertaiseksi.
Teknisten ongelmien vähentämiseksi animaatioiden musiikki on tehty yksittäisistä sävelistä ja lyömäsoitinäänistä, jotka voidaan toisistaan riippumatta säätää alkamaan tietyissä kohdissa animaatiota. Hidastuksessa soivat saman äänet harvempaan tahtiin. Tämä tekniikka vaatii myös huomattavasti vähemmän talletustilaa, parhaimmillaan vain kaksi kertaa niin paljon kuin äänetön animaatio. Esitysoikeusongelma jää osittain jäljelle melodioiden osalta. Vanhoista tanssilajeista on kansansävelmiä ja tekijänoikeuksista vapautuneita teoksia, mutta osa tanssilajeista on niin nuoria, että kaikki kappaleet ovat rajoitusten alaisia.
Vaikka animaatioissa käytetty tekniikka on kevyempää kuin tallennettuun musiikkiin perustuva, se vaatii kuitenkin niin paljon tietokoneen resursseja, että musiikki jää jälkeen kuvasta vanhoissa koneissa. Koska kaikilla ei ole suuritehoisia uusia koneita, ääni ei toistaiseksi ole animaatioissa oletusarvoisesti päällä, vaan se pitää valita painonapista. Ääni ei ole animaation ymmärtämiseksi välttämätön, visuaaliset tahtilaskurit ajavat pitkälle saman asian.